Tekoäly muuttaa sen, miten töitä tehdään ja palveluita tarjotaan. Organisaatiot hyödyntävät tekoälyn voimaa parantaakseen dataan perustuvia ennusteita, optimoidakseen tuotteita ja palveluita, lisätäkseen innovointia, parantaakseen tuottavuutta ja tehokkuutta sekä alentaakseen kustannuksia. Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä ja haasteita, jotka herättävät huolta siitä, onko tekoälyn käyttö luotettavaa.
Tekoälyn potentiaalisten hyötyjen ja sijoitetun pääoman tuoton realisoituminen edellyttää selkeää ja jatkuvaa keskittymistä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen säilyttämiseen. Jotta tekoälyn käyttöönotto etenisi, ihmisten on voitava luottaa siihen, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisella ja luotettavalla tavalla.
KPMG toteutti yhteistyössä Queenslandin yliopiston kanssa maailman ensimmäisen syväluotaavan selvityksen, jossa tutkittiin luottamusta ja asenteita tekoälyä kohtaan 17 maassa. Trust in artificial intelligence: A global study 2023 tarjoaa laaja-alaisia globaaleja näkemyksiä luottamuksen taustatekijöistä, tekoälyn käytön koetuista riskeistä ja hyödyistä, yhteisön odotuksista tekoälyn hallintaa kohtaan ja siitä, kenen käsiin tekoälyn kehittäminen, käyttö ja hallinta luotetaan.
Raporttimme nostaa esiin maailmanlaajuisen kyselytutkimuksemme keskeisiä tuloksia ja tarjoaa myös yksittäisiä maakohtaisia tilannekatsauksia. Maakohtaiset yhteenvedot ovat varmasti hyödyllisiä erityisesti niille, jotka osallistuvat tekoälyjärjestelmien johtamiseen, luomiseen tai hallinnointiin. Raportissamme esitellään myös neljä kriittisen tärkeää polkua, joita poliittiset päättäjät, standardien laatijat, hallitukset, yritykset ja kansalaisjärjestöt voivat hyödyntää tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvien luottamushaasteiden ratkomisessa.
Tärkeimmät poiminnat Suomen tuloksista
Suomalaiset näkevät tekoälyn hyödyt ja suhtautuvat yleisesti siihen todennäköisemmin myönteisesti kuin kielteisesti. Useimmista muista länsimaista poiketen, suomalaiset myös uskovat, että tekoäly luo enemmän työpaikkoja kuin poistaa niitä. Suomalaisten ymmärrys tekoälystä on koko otoksen kärkipäätä. Vastaajista 57 % kertoo ymmärtävänsä tekoälyä ja sen, koska sitä käytetään. Osuus on suurempi kuin muissa länsimaissa. Tätä voivat selittää esimerkiksi investoinnit tekoälyä koskevaan julkiseen koulutukseen.
Suomalaiset luottavat kuitenkin tutkimuksen vastaajista vähiten tekoälyyn, vain 16 % suomalaisista vastaajista ilmoitti olevansa valmis luottamaan tekoälyyn. Toisaalta 63 % vastaajista koki hyväksyvänsä tekoälyn käytön.
Vastaajista 76 % kokee olevansa huolestunut tekoälyyn liittyvistä riskeistä, osuus on alhaisempi kuin useimmissa muissa länsimaissa. Riskeistä suurimmaksi suomalaiset nostavat kyberturvallisuuden (91 %).
Tutustu tutkimuksemme tärkeimpiin tuloksiin
Useimmat ihmiset suhtautuvat varauksellisesti tekoälyjärjestelmiin ja tuntevat sen käyttöä kohtaan vain vähäistä tai kohtalaista hyväksyntää. Luottamus ja käytön hyväksyminen on sovelluskohtaista..
• Kolme viidestä vastaajasta (61 %) suhtautuu varauksellisesti tekoälyjärjestelmiin.
• 67 % ilmoittaa, että he tuntevat tekoälyn käyttöä kohtaan vähäistä tai kohtalaista hyväksyntää.
• Tekoälyn käyttöön henkilöstöhallinnossa luotetaan vähiten , kun taas tekoälyn käyttöön terveydenhuollossa luotetaan eniten ja se hyväksytään laajimmin.
• Kehittyvien markkina-alueiden ihmiset suhtautuvat tekoälyyn muiden maiden vastaajia luottavaisemmin, hyväksyvämmin ja myönteisemmin.
Ihmiset tunnistavat tekoälyn monet hyödyt, mutta vain puolet vastaajista uskoo, että hyödyt ovat riskejä suuremmat. Ihmiset kokevat tekoälyyn liittyvät riskit samankaltaisiksi eri maissa, ja kyberturvallisuus on maailmanlaajuisesti suurin riski.
• 85 % vastaajista uskoo, että tekoälystä saadaan monenlaisia hyötyjä.
• Kuitenkin vain puolet vastaajista uskoo, että tekoälyn hyödyt ovat riskejä suuremmat.
• Suurimpana huolenaiheena 84 % vastaajista pitää kyberturvallisuusriskiä..
Ihmiset luottavat eniten yliopistoihin ja puolustusorganisaatioihin tekoälyn kehittämisessä, käytössä ja hallinnassa. Vähiten luottamusta on hallitukseen ja kaupallisiin organisaatioihin..
• 76–82 % vastaajista luottaa siihen, että kansalliset yliopistot, tutkimuslaitokset ja puolustusorganisaatiot kehittävät, käyttävät ja hallinnoivat tekoälyä kansalaisten edun mukaisesti.
• Kolmasosa ei luota siihen, että valtiolliset ja kaupalliset organisaatiot kehittäisivät, käyttäisivät ja hallitsisivat tekoälyä kansalaisten edun mukaisesti.
Luotettavaa tekoälyä määrittelevien periaatteiden kehittäminen saa vahvan maailmanlaajuisen kannatuksen. Luottamus tekoälyyn edellyttää, että tällaiset periaatteet ovat käytössä. Ihmiset haluavat, että tekoälyä säännellään ulkoisella, riippumattomalla valvonnalla - ja he pitävät nykyisiä säännöksiä ja suojatoimia riittämättöminä.
• 97 % vastaajista kannattaa vahvasti luotettavan tekoälyn periaatteiden kehittämistä.
• Kolme neljästä olisi halukkaampi luottamaan tekoälyjärjestelmään, jos varmistusmekanismit olisivat käytössä.
• 71 % haluaa, että tekoälyä säännellään.
Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä siihen, että tekoälyä voidaan käyttää työn tehostamiseen ja päätöksenteon tukemiseen, mutta he haluavat varmistaa, että ihmiset säilyttävät hallinnan.
• Noin puolet vastaajista kokee olevansa valmis luottamaan tekoälyyn työssä.
• Useimmat kokevat tekoälyn käytön henkilöstöhallinnossa epämukavaksi ajatukseksi tai ovat epävarmoja sen soveltuvuudesta käyttöön.
• Kaksi viidestä uskoo, että tekoäly tulee korvaamaan työpaikkoja heidän alallaan..
• Nuoremmat ihmiset, korkeakoulutetut ja johtajat luottavat enemmän tekoälyyn työssä.
Ihmiset haluavat oppia lisää tekoälystä, mutta heidän ymmärryksensä siitä on tällä hetkellä heikko. Ne, jotka ymmärtävät tekoälyä paremmin, luottavat siihen todennäköisemmin ja näkevät siitä saatavan enemmän hyötyä.
• Puolet vastaajista kokee, ettei ymmärrä tekoälyä tai sitä, milloin ja miten sitä käytetään.
• 45 % ei tiedä, että tekoälyä käytetään sosiaalisessa mediassa.
• 85 % haluaa tietää tekoälystä enemmän.
Tutkimuksestamme
Tämä tutkimus on ensimmäinen syväluotaava maailmanlaajuinen tutkimus kansalaisten luottamuksesta ja asenteista tekoälyn käyttöä kohtaan, sekä heidän odotuksistaan sen hallintaa ja hallinnointia kohtaan.
KPMG Australia teki yhteistyötä Queenslandin yliopiston kanssa toteuttaakseen kyselytutkimuksen yli 17 000 ihmiselle. Tutkimukseen valittiin 17 maata, jotka ovat edelläkävijöitä tekoälytoiminnassa ja -valmiudessa omalla alueellaan: Australia, Brasilia, Kanada, Kiina, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Intia, Israel, Japani, Alankomaat, Singapore, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.
Queenslandin yliopiston tutkijat
Professori Nicole Gillespie, tohtori Steve Lockey, tohtori Caitlin Curtis ja tohtori Javad Pool.
Queenslandin yliopiston ryhmä johti tämän tutkimuksen suunnittelua, toteuttamista, analysointia ja raportointia.
KPMG Australia
James Mabbott (partner), Rita Fentener van Vlissingen (apulaisjohtaja, KPMG), Jessica Wyndham (apulaisjohtaja) ja Richard Boele (partner).
Kiitokset
Olemme kiitollisia siitä, että tohtori Ali Akbari, tohtori Ian Opperman, Rossana Bianchi, professori Shazia Sadiq, Mike Richmond ja tohtori Morteza Namvar sekä Queenslandin yliopiston Trust, Ethics and Governance Alliancen jäsenet, erityisesti tohtori Natalie Smith, apulaisprofessori Martin Edwards, tohtori Shannon Colville ja tohtori Alex Macdade, ovat antaneet oivaltavaa panosta, asiantuntemusta ja palautetta tähän tutkimukseen..
