Kiertotalous on uudenlainen talousmalli, jonka tavoitteena on täyttää ihmisten ja yritysten tarpeet käyttämällä vähemmän neitseellisiä raaka-aineita. Tämä onnistuu muun muassa pidentämällä tuotteiden elinkaaria esimerkiksi huoltamalla ja korjaamalla tuotteita uuden ostamisen sijaan tai hyödyntämällä teollisuusyrityksen sivuvirtoja toisen yrityksen raaka-aineena.
Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, koska luonnonresurssien louhinta ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista hiilidioksidipäästöistä1 ja yli 90 prosenttia luontokadosta2 . Maapallon resurssit eivät ole loputtomat: jo nyt EU on listannut reilu 30 raaka-ainetta, joiden saatavuuden se arvioi olevan kriittisessä vaarassa. Listalta löytyvät esimerkiksi arsenikki, kupari, helium ja nikkeli. 3
Kiertotalouteen liittyvä sääntely lisääntyy
Resurssien ja materiaalien niukkuus aiheuttaa vakavia riskejä yrityksille ja sijoittajille.
Monet yritykset ovatkin ottaneet kiertotalouden osaksi strategiaansa tai pilotoineet uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. Kehitys parempaan on ollut hyvin hidasta, sillä hyvistä aloitteista huolimatta yli 90 prosenttia talouteen tulevista materiaaleista on edelleen neitseellisiä.
Myös lainsäätäjät ovat heränneet muutoksen kiireellisyyteen - muun muassa EU valmistelee vauhdilla kiertotalouteen liittyvää sääntelyä. Esimerkkejä ovat Circular Economy Action Planin (CEAP) aloitteet sekä Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), jotka tulevat edellyttämään yrityksiltä aiempaa tavoitteellisempia toimia kiertotalouden edistämiseksi.
Kehityksen ytimessä on data
Jatkossa yritysten tulee muun muassa selvittää omien resurssivirtojensa kiertotalousastetta, asettaa kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä sekä seurata edistystä sopivilla indikaattoreilla.
Muutoksen vauhti on nopea: ensimmäiset CSRD:n mukaiset tiedot (koskien vuotta 2024) tulee julkaista jo vuonna 2025. Niiden yritysten, joille kiertotalous nousee olennaiseksi aiheeksi, tulee raportoida muun muassa:
- kiertotaloutta koskevista tavoitteista, strategioista ja politiikoista
- toimenpiteistä, joilla yritys vähentää lineaaristen raaka-aineiden käyttöä
- kuinka paljon yritys käyttää raaka-aineita, tuotteita tai materiaaleja (painon mukaan), mikä osuus niistä on kiertotalouden periaatteiden mukaista ja miten tämä arvio on laskettu
- kuinka paljon yrityksestä lähtee raaka-aineita, tuotteita tai materiaaleja, mikä osuus niistä on kiertotalouden periaatteiden mukaista ja miten tämä arvio on laskettu
- millaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia kiertotalous tuo yritykselle lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikajänteellä
Raportointivelvoitteen tavoitteena on kannustaa yrityksiä ymmärtämään suoriutumistaan kiertotalouden edistämisessä ja kehittämään sitä systemaattisesti. Raportoitavan datan tulee olla laadukasta ja kolmannen osapuolen varmentamaa esimerkiksi laskentametodologioiden ja datankeruuprosessien osalta.
Mistä lähteä liikkeelle?
Tuoreen selvityksen mukaan 78 % eurooppalaisista yrityksistä ei ole valmiita raportoimaan kiertotalouden kvantitatiivisista indikaattoreista CSRD:n edellyttämällä tavalla. 4
Näen itsekin työssäni KPMG:llä, että monella yrityksellä ei vielä ole olemassa datankeruujärjestelmiä tai systemaattista seurantaa resurssivirtoihin saati niiden kiertotalousasteeseen liittyen. Myös korkeamman tason kiertotaloustavoitteet, -politiikat ja -strategiat puuttuvat usealta yritykseltä.
Viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa. CSRD:hen varautuminen kannattaa aloittaa tekemällä laadukas kaksoisolennaisuusanalyysi. Mikäli sen perusteella kiertotalous nousee yritykselle olennaiseksi aiheeksi, tulee yrityksen luoda vaadittavat johtamis- ja riskienhallintaprosessit sekä datankeruujärjestelmät, joista raportoitavaa dataa saadaan.
KPMG voi auttaa kiertotaloustoiminnan vahvistamisessa ja raportoinnissa
KPMG on luonut useita työkaluja, jotka auttavat yrityksiä kiertotaloustoimintansa vahvistamisessa ja siitä raportoimisessa. Yksi näistä on KPMG:n ja World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) -organisaation yhdessä kehittämä Circular Transition Indicators (CTI) -viitekehys.
CTI:ssä lasketaan, millaisia materiaalivirtoja yritys hyödyntää (inflow), ja millaisia materiaalivirtoja yritys tuottaa (outflow), ja kuinka suuri osuus näistä materiaalivirroista on kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kierrätettyä, korjattua, uudelleenkäytössä tai uusiutuvista lähteistä. CTI-tarkastelu voidaan tehdä koko yrityksen tasolla tai keskittyen yhteen liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen tai komponenttiin.
WBCSD:n arvion mukaan CTI-laskenta tuottaa tietoa lähes kaikista (9/10) CSRD:n kiertotalouteen liittyvistä kvantitatiivisista raportointi-indikaattoreista. Se on silti enemmän kuin datankeruualusta: CTI on erinomainen katsaus yrityksen nykyiseen kiertotalouden suoriutumiseen ja kehitystarpeisiin. Oikein käytettynä CTI tukee kiertotalouden strategisessa kehittämisessä ja riskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten arvioinnissa.
CTI-metodologiaa on hyödynnetty yli 2000 yrityksessä ja lähes sadassa maassa. KPMG Suomen asiantuntijat ovat tällä hetkellä Suomen ainoita sertifioituja metodologian asiantuntijoita.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää siitä, miten sinun yrityksesi voisi hyötyä CTI:stä tai muista kiertotalouden palveluistamme.
Riikka Leppänen
Assistant Manager, Corporate Sustainability & Sustainable Finance
KPMG Suomi
