Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Tilintarkastus, Lainsäädäntö ja sääntely, Veropalvelut, Arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, Velvoitteiden hallinta, Yritysverotus
  • Toimiala: Kiinteistöt ja rakentaminen, Kiinteistöala, Rakennusala
  • Aihealue: Liiketoiminta- tai toimiala-aihe, Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 29.1.2014

Korjaushankkeiden aktivointi kiinteistöyhtiöissä 

Kiinteistöyhtiöiden korjaushankkeet jaotellaan kirjapidossa ja verotuksessa aktivoitaviin ja tilikauden kuluna vähennettäviin. Jaotteluun vaikuttavat korjauksen vaikutus kiinteistön laatutasoon ja taloudelliseen pitoaikaan.

Pääsääntöisesti korjaushankkeet jaetaan kirjanpidollisesti perusparannushankkeisiin ja muihin korjaushankkeisiin. Kirjanpidossa aktivoitavia hankkeita ovat uudisrakentaminen ja rakennuksen laajennukset, perusparannukset (eli rakennuksen laatutasoa nostavat korjaukset) sekä rakennuksen taloudellista pitoaikaa kasvattavat korjausmenot. Muut korjausmenot on vähennettävä tilikauden kuluna. Jako on suurin piirtein sama myös Elinkeinoverolain mukaan, vaikka terminologia onkin hieman eriävä. EVL 35 §:n mukaan aktivoitavia menoja ovat omaisuuden laajennus-, muutos-, uudistus- sekä muut vastaavat perusparannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausmenot.

 

Laajat korjaushankkeet sisältävät usein sekä perusparannus- että vuosikorjausmenoja. Laajoissa hankkeissa tuleekin identifioida vuosikuluina kirjattavat menot ja varmistua niiden vähennyskelpoisuudesta myös verotuksessa. Tällöin on tärkeää dokumentoida menojen vähennyskelpoisuus asianmukaisesti.

 

Keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä ja asunto-osakeyhtiöissä on hyvä huomioida, että pysyvien vastaavien hankintameno (mkl aktivoidut korjausmenot) saadaan poistaa ilman ennalta määrättyä suunnitelmaa. Tällöin on huomioitava kuitenkin, että kirjanpitolain säännökset arvonalennuksista koskevat myös keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä. Eli, jos rakennuksen tulevaisuuden tulontuottamiskyky on pysyvästi poistamatonta hankintamenoa alempi, on erotus kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Tämä arvonalennus on todennäköisesti myös verotuksessa vähennyskelpoinen.

Lisätietoja

  • Niklas Oikia, KHT
    KPMG Oy Ab
    Puh: 020 760 3729
    S-posti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
 

Jaa sisältö

Share this

Kiinteistöt ja rakentaminen

KPMG:n asiantuntijat tarjoavat rakennus- ja kiinteistöalan neuvontapalveluita kaikissa liiketoiminnan vaiheissa.