Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Henkilöverotus
  • Aihealue: Tutkimusraportti
  • Päivämäärä: 7.1.2014

KPMG:n Palkitsemistutkimus 2013 

KPMG toteutti syksyllä 2013 palkitsemiseen liittyvän kyselyn, jossa kartoitettiin osakepohjaiseen palkitsemiseen liittyviä kehitystrendejä. Tutkimus tehtiin erikseen pörssiyhtiöille ja listaamattomille yhtiöille. Vastaava palkitsemistutkimus on tehty Ruotsissa pörssiyhtiöille vuosittain jo seitsemän vuoden ajan. Vuonna 2010 KPMG toteutti pohjoismaisen palkitsemistutkimuksen, jossa olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Aikaisempia tutkimustuloksia vertailtaessa on havaittu, että kehitystrendit usein siirtyvät pienellä viiveellä Ruotsista tai muista Pohjoismaista Suomeen.

Mielenkiintoisimmat havainnot pörssiyhtiöissä

 

Pörssiyhtiöissä aikaisemmin merkittävänä trendinä olleet työsuhdeoptiojärjestelmät ovat menettäneet asemaansa selvästi. Työsuhdeoptioiden ongelmana on nähty muun muassa huono sitouttamisvaikutus ja palkkioiden mahdollinen kasvaminen huomattavasti alkuperäistä tarkoitusta suuremmiksi.

 

Henkilön sitouttamisen korostaminen näkyy palkitsemisjärjestelmissä yhä useammin siten, että päästäkseen mukaan järjestelmään henkilöltä vaaditaan omaa alkusijoitusta. Tämä voi toteutua esimerkiksi siten, että järjestelmän aloittamisen yhteydessä henkilö ostaa yhtiön osakkeita markkinahintaan ja järjestelmässä mukana oleminen mahdollistaa ilmaisosakkeiden saamisen tiettyjen kriteerien täyttyessä. Ruotsissa vuonna 2013 jo yli 80 prosentissa uusista palkitsemisjärjestelmistä edellytettiin henkilöltä omaa alkusijoitusta järjestelmään pääsemisen ehtona. Suomessa vastaava luku on vielä huomattavasti pienempi, mutta kehitys lienee samansuuntainen. Tämä trendi on ollut havaittavissa palkitsemisjärjestelmiä koskevissa KPMG:n toteuttamissa toimeksiannoissa, vaikka se ei vielä selvästi näkynytkään vuoden 2013 palkitsemistutkimuksen tuloksissa. Sitouttamisvaikutuksen merkityksen kasvamisesta kertoo myös se, että uusien järjestelmien kokonaiskestoajan kehityssuunta on ollut nouseva – järjestelmät suunnitellaan nyt pidempikestoisemmiksi kuin aikaisemmin.

 

Työsuhdeoptioiden käytön väheneminen on näkynyt selvänä kehitystrendinä jo useamman vuoden aikana. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei yksikään mukana olleista yhtiöistä ollut ottanut käyttöön uutta työsuhdeoptiojärjestelmää, vaan järjestelmät olivat tyypiltään osakepalkkiojärjestelmiä. Vastaava kehityssuunta on näkynyt myös Ruotsissa, mutta siellä työsuhdeoptiojärjestelmiä otettiin kuitenkin vielä tänäkin vuonna käyttöön 13 prosentissa uusista osakepohjaisista palkitsemisjärjestelmistä.

 

Osakepohjainen palkitseminen listaamattomissa yhtiöissä

 

KPMG:n tutkimuksessa kävi selvästi ilmi se, että listaamattomissa yhtiöissä osakepohjainen palkitseminen on edelleen verrattaen harvinaista. Päinvastoin kuin pörssiyhtiöissä, tavanomaisin osakepohjaisen palkitsemisen muoto listaamattomissa yhtiöissä on työsuhdeoptio. Tämä johtunee osittain siitä, että listamaattomien yhtiöiden palkitsemiskäytännöt seuraavat pörssiyhtiöiden soveltamia käytäntöjä viiveellä. Lisäksi sivukulukohtelu aiheuttaa eroavaisuuksia, sillä osakesidonnaisten järjestelmien sivukuluseuraamukset saattavat vaihdella sen mukaan onko kyse pörssiyhtiön vai listamaattoman yhtiön palkitsemisjärjestelmästä. Esimerkiksi osakepalkkiojärjestelmät voivat tiettyjen kriteerien täyttyessä olla pörssiyhtiössä vapautettuja työnantajan ja työntekijän sivukuluista, kun taas listaamattomien yhtiöiden kohdalla niiden perusteella ansaitut palkkiot rinnastuvat normaaliin eläkepalkkaan.

 

Työsuhdeoptioiden yleisyyttä voi edelleen puoltaa myös optioiden verokohtelu. Veronmaksuvelvollisuuden lykkääntyminen option käyttöhetkeen saatetaan listaamattomissa yhtiössä kokea toimivammaksi sitoutettavien työntekijöiden ansiotason ja siihen rinnastuvan veronmaksukyvyn ollessa yleensä alhaisempi – erityisesti kasvuyrityskentässä. Myös määräysvallan säilyttämiseen liittyvien tavoitteiden, toisin sanoen sen, että määräysvalta halutaan säilyttää nykyisillä omistajilla, voidaan katsoa puoltavan työsuhdeoptioiden yleisyyttä listaamattomien yhtiöiden soveltamissa järjestelyissä.

 

Vaikka osakepohjainen palkitseminen onkin listaamattomissa yhtiöissä vielä melko harvinaista, erittäin mielenkiintoiseksi osoittautui yhtiöiden liikevoittoprosenttien vertaileminen siten, että toisessa ryhmässä mukana olivat osakepohjaisia palkitsemisjärjestelmiä käyttöön ottaneet yhtiöt ja toisessa ryhmässä ne yhtiöt, joilla osakepohjaisia palkitsemisjärjestelmiä ei ollut. Ne yhtiöt, joissa osakepohjainen järjestelmä oli käytössä, menestyivät paremmin vertailtaessa keskimääräisiä liikevoittoprosentteja ryhmien välillä. Kun pörssiyhtiöissä osakepohjaisten palkitsemisjärjestelmien käyttäminen on nähty hyvänä tapana avainhenkilöiden sitouttamisessa ja yhtiön arvon kasvattamisessa, vastaava näyttäisi ainakin sitouttamisvaikutuksen osalta pätevän myös listaamattomien yhtiöiden kohdalla.

 

Tulevaisuuden näkymät

 

Pörssiyhtiöistä valtaosa pitää osakepohjaisten järjestelmien olemassaoloa tulevaisuudessakin tärkeänä. Vastausten perusteella tarkoituksena on sekä myöntää uusia palkkioita nykyisten järjestelmien perusteella että mahdollisesti laajentaa osakepohjaisten palkkioiden henkilöpiiriä ja ottaa käyttöön uusia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

 

Listaamattomien yhtiöiden kohdalla suurimmaksi haasteeksi on koettu järjestelmän toimivuuden mittaaminen. Tästä huolimatta järjestelmät on pääosin koettu toimiviksi, eikä merkkejä osakepohjaisen palkitsemisen vähenemisestä listaamattomissa yhtiöissä ole – päinvastoin.

 

KPMG järjestää helmikuussa 2014 kaksi asiakasseminaaria palkitsemisesta, henkilökuntaeduista ja osakkuusjärjestelmistä. Toinen tilaisuuksista suunnataan pääasiassa pörssiyhtiöille ja toinen listaamattomille yhtiöille – kummassakin tilaisuudessa käydään tarkemmin läpi palkitsemistutkimuksen tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä.

Lisätietoja

  • Anna-Leena Rautajuuri
    Puh. 020 760 3995
    S-posti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
  • Juho Lindvall
    Puh. 020 760 3100
    S-posti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
 

Jaa sisältö

Share this