Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 10.4.2013

Veromuutokset 2014 - 2017: Hallituksen kehysriihipäätökset 

Valtioneuvosto julkisti 27.3.2013 päätöksen valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Aiemmin VN:n viestintäosasto on 21.3.2013 antanut asiasta tiedotteen 135/2013. 4.4.2013 hallitus päivitti kehysriihipäätöksiä osinkoverotukseen tehtävien muutosten osalta. Päivitysten taustana oli julkisessa keskustelussa esitetty kritiikki uuden osinkoverotuksen soveltumisesta suurimman nettovarallisuuden omaavien yhtiöiden osakkaiden saamiin osinkoihin ilman euromääräiseen rajaan sidottua progressiota.

Ehdotetut uudet veromuutokset on kehyspäätöksessä arvioitu välillisten verojen osalta tuloeroja lisääviksi mutta yritys- ja pääomaverotuksen suhteen tuloeroja kaventaviksi. Veromuutosten nettotulonjakovaikutus arvioidaan neutraaliksi.

 

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014–2017 sisältävät seuraavia verotukseen liittyviä ratkaisuja. Hallituksen suunnittelemien muutosten voimaantulo edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

Yhteisövero

Kehyspäätöksen mukaan hallitus alentaa yritysten yhteisöverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Verotuksen painopisteen on tarkoitus siirtyä tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Näillä näkymin uusi verokanta soveltuisi jo verovuoteen 2014 eli yritysten vuonna 2014 päättyviin tilikausiin.

 

Kehyspäätöksen mukaan sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen että tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassaoloaikaa aiotaan lyhentää vuodella päättymään vuoden 2014 lopussa.

 

Kehyspäätöksen mukaan yritysten edustuskulujen 50 %:n vähennyskelpoisuus poistetaan verovuodesta 2014 alkaen, ja pitkäaikaisten investointien poistot muutetaan verotuksessa hyödykekohtaisiksi.

 

Jo aiemmin on päätetty myös korkovähennysten rajoittamisesta verovuodesta 2014 alkaen ja valtioneuvosto on arvioinut tämän kiristävän yritysten verotusta 70 miljoonalla eurolla. Voimaantuleva rajoitus on aivan uudenlainen rajoitus Suomessa ja sen malli on kopioitu maista joiden yhteisöverojärjestelmä on hyvin erilainen kuin Suomen. Ei olekaan poissuljettua, että ainakin alkuvaiheessa korkovähennysrajoitus tulee aiheuttamaan tulkintaongelmia yrityksille ja suoranaisia veroansojakin. Mahdollisiin veroansoihin kannattaa varautua huolellisella analyysilla vuoden 2013 aikana.

 

Kehyspäätöksessä todetaan, että ”yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan lisää vuodesta 2014 alkaen”. Päätöksestä ei käy ilmi, tarkoitetaanko tällä 1.1.2013 voimaantulleita rajoitussäännöksiä, joita sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2014 verotuksessa, vai onko kyse uusista rajoituksista.

 

Valtioneuvoston antaman tiedotteen mukaan verotuksen rakenteen uudistuksen on tarkoitus kannustaa investointeihin, selkeyttää verojärjestelmää sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja haitallisen verosuunnittelun mahdollisuuksia. Uudistus tuokin verohelpotuksia jo valmiiksi voitollisille yhtiöille, mutta ei alku- tai kasvuvaiheen vuoksi tappiollisille yrityksille.

 

Osinkoverotus

Uudessa osinkoverojärjestelmässä luonnollisten henkilöiden muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saamien osinkojen verohuojennusraja laskee 8 prosenttiin yhtiön nettovarallisuudesta, ja kokonaan verovapaista osingoista luovutaan. Osingot verotetaan kuitenkin jatkossa aina pääomatuloina. Listaamattomista yhtiöistä saadut osingot ovat huojennuksen käyttöalalla 25-prosenttisesti veronalaisia enintään 150 000 euroon asti. Euromääräinen raja on verovelvolliskohtainen. Nettovarallisuusrajan tai euromääräisen rajan ylittyessä osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa.

 

Myös listattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa luonnollisille henkilöille 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa niiden määrästä riippumatta. Siten pörssiyritysten suora omistus muuttuu aiempaa hieman ankarammaksi yksityishenkilöiden osalta.

 

Pääomatuloveron progressioraja lasketaan verovuodesta 2014 alkaen 40 000 euroon. Progressiorajan alapuolella vero pääomatulosta on nykyisen järjestelmän mukaisesti 30 % ja sen yläpuolella 32 %.

 

Esimerkkejä osinkojen kokonaisverorasituksesta

  

1. Kun 8 %:n nettovarallisuusraja ei ylity (lievin verorasitus)

Tilikauden tulos

100 000

Yhteisövero 20 %

20 000

Osingot

80 000

Osinkojen pääomatulovero 30 % (32 %) veronalaisesta osasta 25 %

-6 000 (-6 400)

Netto-osingot

74 000 (73 600)

  

Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on siten 26 % (26,4 %).

 

 

2. Kun yrityksellä ei ole nettovarallisuutta (ankarin verorasitus)

 

Tilikauden tulos 

100 000

Yhteisövero 20 %

-20 000

Osingot

80 000

Osinkojen pääomatulovero 30 % (32 %) veronalaisesta osasta 85 %

20 400 (-21 760)

Netto-osingot

59 600 (58 240)

 

Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus on siten 40,4 % (41,76 %).

 

Kokonaisverorasitus on samansuuruinen myös julkisesti noteeratun yhtiön jakaessa osinkoa Suomessa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle.

 

2. esimerkissä ei ole huomioitu verovelvolliskohtaista 40 000 euron rajaa pääomatuloverokannassa. Jos osinko jaetaan vain yhdelle osakkaalle, verorasitus on 20 960 euroa.

 

Hallituksen tiedotteesta on pääteltävissä, että listaamattomien yhtiöiden listatusta yhtiöstä saamat osingot pysyvät edelleen ketjuverotushuojennuksen piirissä eikä niitä rasiteta ylimääräisellä osinkoverolla jatkossakaan listaamattoman holding-yhtiön tasolla, jos listatusta yhtiöstä omistetaan vähintään 10 %.

 

Windfall-vero

Kehyspäätöksen mukaan windfall-vero otetaan käyttöön v. 2014, mutta huomattavasti lievempänä kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Verolla pyritään keräämään 50 milj. euroa hallitusohjelmaan kirjatun 170 milj. euron sijaan.

 

Ansiotuloverotus

Kehyspäätöksen mukaan ansiotuloverotuksen työtulovähennystä korotetaan.

 

Kehyspäätöksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 400 euroon nykyisestä 2 000 eurosta.

 

Kehyspäätöksen mukaan opintolainojen korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan v.2015. Kehyspäätöksen mukaan opintolainavähennysjärjestelmä korvataan opintolainahyvityksellä.

 

Voimassaolevan lainsäädännön mukaan asuntolainan korkojen vähennysoikeutta lasketaan asteittain seuraavasti: 85% vuonna 2012, 80% vuonna 2013, 75% vuonna 2014. Kehyspäätöksen mukaan v. 2015 asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä, siten vuonna 2015 vain 70% koroista olisi vähennyskelpoista.

 

Hallitus on jo aiemmin päättänyt siitä, että vuosina 2013 ja 2014 veroperusteita ei tarkisteta inflaation tai ansiotason nousun mukaisesti. Siten ansiotuloverotus kiristyy reaalisesti tältä osin. Kehyspäätöksen mukaan vuosina 2015, 2016 ja 2017 inflaatiotarkistukset tehtäisiin.

 

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan edellisen kehyspäätöksen mukaisesti uutta kireämmin verotettavaa veroluokkaa yli 1 milj. euron perinnöille ja lahjoille vuosina 2013 - 2015.

 

Harmaan talouden torjunta

Kehyspäätöksen mukaan harmaan talouden torjuntaa jatketaan ja käynnistetään lisätoimenpiteitä, joiden avulla mm. lisätään verohallinnon resursseja harmaan talouden torjunnassa.

 

Valtioneuvoston antaman tiedotteen mukaan otetaan käyttöön julkinen verovelkarekisteri vuonna 2014, laajennetaan lähdeveron pidätysvelvollisuutta maksettaessa työkorvausta Suomessa tehdystä työstä sekä selvitetään mahdollisuudet säätää tilintarkastajille raportointivelvollisuus rikosepäilyistään.

 

Kuntien veropohja

Kehyspäätöksen mukaan kuntien omaa veropohjaa vahvistetaan osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Lisäksi kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisella vahvistetaan kuntien omaa veropohjaa.

 

Valtioneuvoston antaman tiedotteen mukaan kuntien liiketoimintojen yhtiöittämisestä kilpailuneutraliteetin valvomisesta annetaan laki.

 

Arvonlisäverotus

Valtioneuvoston antaman tiedotteen mukaan arvonlisäverotukseen hallitus ei tee muutoksia.

 

Valmisteverot

Kehyspäätös sisältää myös useita valmisteverokorotuksia. Vuoden 2014 alusta tupakkatuotteiden veroa korotetaan noin 10 % ja alkoholijuomien valmisteveroa korotetaan siten, että mietojen juomien (esim. olut ja siideri) veroa korotetaan 15 % ja muiden 10 %. Virvoitusjuomien veron osalta korotus on 55 milj. euroa v. 2014, jonka lisäksi v. 2015 korotetaan makeisiin, jäätelöön ja virvoitusjuomiin kohdistuvaa makeisveroa 50 milj. euroa ja samalla harkitaan veropohjan mahdollista laajentamista. Sähköveroa korotetaan 80 milj. euroa v. 2014 alusta lukien. Hallitusohjelman mukaisesti liikennepolttoaineiden veroa korotetaan kahdessa vaiheessa, joista jälkimmäinen on määrä toteuttaa v. 2014, jolloin verotuoton arvioidaan kasvavan 125 milj. euroa. Autoveron tuoton arvioidaan kasvavan kotitalouksien kulutusmenojen kasvua seuraten, keskimäärin runsaat 3 % vuodessa.

 

Yleisradiovero

Vuoden 2013 alusta lukien otettiin käyttöön Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi yleisradiovero, jota vastaava määrä siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Kehyspäätöksen mukaan siirrettävän määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena käytetään elinkustannus- ja ansiotasoindekseistä painotettua indeksiä, jossa elinkustannusindeksin paino on yksi kolmasosa ja ansiotasoindeksin kaksi kolmasosaa.

 

Tervetuloa keskustelemaan verouudistusten vaikutuksista KPMG:n aamukahvitilaisuuteen Helsingissä 16.4.2013. Muilla paikkakunnilla pidettävien tilaisuuksien ajankohdat löydät KPMG:n tapahtumasivulta.

Lisätietoja:

Jussi Järvinen

puh. 020 760 3077

 

Ari Engblom

puh. 020 760 3614

 

Timo Torkkel

puh. 020 760 3370

 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Jaa sisältö

Share this

Lisää aiheesta: