Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Lakipalvelut, Oikeustapaukset, Perhe- ja kasvuyritysten vero- ja lakipalvelut
  • Toimiala: Perhe- ja kasvuyritykset, Startup
  • Aihealue: Julkaisusarja
  • Päivämäärä: 12.11.2013

Aineettomat oikeudet kerralla kuntoon 

Aineettomat oikeudet kerralla kuntoon
Aineettomat oikeudet ovat usein kasvuyrityksen keskeisin kilpailuvaltti. Siksi niiden suojaamisessa kannattaa olla suunnitelmallinen ja aktiivinen liiketoiminnan alusta lähtien.

Kasvuyritykset osaavat suojata keksintönsä patenteilla, mutta muiden immateriaali- eli aineettomien oikeuksien hyödyntämisessä on usein parantamisen varaa. Ne tulisi ottaa huomioon jo yrityksen liiketoimintaa suunniteltaessa, sanoo KPMG:n lakimies Antti-Pekka Keränen.

– Avainsanoja näissä asioissa ovat suunnitelmallisuus ja aktiivisuus. Yrityksen tulisi laatia jo toimintaa käynnistäessä IPR-strategia. Siinä määritellään, millä tavoin aineetonta omaisuutta kehitetään, suojataan ja hyödynnetään aktiivisesti liiketoiminnassa.

Patenttien ohella aineettomia oikeuksia ovat esimerkiksi tavaramerkit, mallioikeudet, hyödyllisyysmallit ja verkkotunnukset.

– Näillä on ratkaiseva merkitys kasvuyrityksen menestykselle ja arvon kehitykselle. Teknologiayhtiöissä patentit voivat olla tärkein aineeton omaisuus. Palvelualalla se taas saattaa olla tavaramerkki, jolla erotutaan kilpailijoista, Keränen huomauttaa.

 

Patentit pölyttyvät pöytälaatikossa

Keräsen mukaan suomalaiset yritykset osaavat varsin hyvin suojata oikeutensa patenteilla it-alan ja lääketieteen kaltaisilla toimialoilla, joissa liiketoiminnan kehittäminen perustuu keksinnöille.

– Tällaisella aloittavalla kasvuyrityksellä on tyypillisesti 1–5 patenttia, jonka varaan liiketoimintaa lähdetään rakentamaan.

Keräsen mukaan ongelmana on usein se, että toiminnan aloittamisen jälkeen patentit unohtuvat helposti pöytälaatikkoon, eikä niitä hyödynnetä tehokkaasti liiketoiminnassa.

– Aktiivinen ote tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aineettomia oikeuksia voidaan lisensoida tai käyttää vaihdannan välineenä muiden yritysten kanssa.

Omien oikeuksien valvominen vaatii valppautta. Mikään julkinen taho ei valvo yrityksen oikeuksia, vaan se kuuluu patentin tai tavaramerkin haltijan omalle vastuulle.

– Omien oikeuksien valvomisen ohella kannattaa seurata myös kilpailijoiden patenttiasioita. Heidän patenttisalkkujensa kehitys voi antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan kilpailijat ovat liiketoimintaa viemässä.

Myös sijoittajat yleensä edellyttävät, että IPR-asioita on mietitty huolella ja yrityksen arvokkain aineeton omaisuus on hyvin suojattu. Se saattaa nostaa yrityksen arvoa esimerkiksi yrityskauppaneuvotteluissa.

– Joskus yrityskaupan keskeisin syy on patenttisalkku. Ostaja saa kaupan yhteydessä haltuunsa myyjän suojatun
oikeuden.

 

Suojaaminen mitoitettava oikein

Perusasioita aineettomien oikeuksien suojaamisesta löytyy esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta. Keräsen mielestä valmisteilla oleva IPR-strategia on kuitenkin hyvä käydä asiantuntijan kanssa läpi. Näin löydetään suojaamistoimet, jotka ovat järkevimmät juuri kyseisen yrityksen liiketoiminnalle.

– Toimenpiteiden sopiva mitoitus on keskeistä. Resurssit ovat rajalliset, ja suojaamisesta aiheutuu aina myös kustannuksia. Hyvin rakennettu IPR-strategia varmistaa, että käytetyistä rahoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti.

Keräsen mukaan voi myös miettiä, kannattaako muodollista suojausta hakea lainkaan. Joissakin tapauksissa esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kanssa laadittavat salassapitosopimukset saattavat olla kustannustehokkaampi vaihtoehto.

 

Juridiset riskit kasvavat ulkomailla

Haasteet ja vaikeuskertoimet kasvavat huomattavasti, kun yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille. Suojan saaminen ja patenttisalkun ylläpito kaikilla yrityksen kohdemarkkinoilla nostaa kustannuksia. Myös juridiset riskit kasvavat, sillä monissa maissa yritykset ovat Suomea herkempiä testaamaan kilpailijoiden patenttien pitävyyttä.

– Etenkin amerikkalaiset yritykset ovat aggressiivisia suojaamaan omia oikeuksiaan. Niiden kohteina ovat harvoin pienet kilpailijat, mutta patenttiriitojen mahdollisuus on otettava huomioon.

Oma lukunsa ovat Kiinan ja Venäjän kaltaiset kehittyvät taloudet, joissa aineettomien oikeuksien suojassa on paljon toivomisen varaa. Keräsen mielestä näissäkin maissa suojaaminen kuitenkin kannattaa.

– Tässäkin tärkeintä on valmistautuminen. Yrityksen on mietittävä huolellisesti, mitä aineettomia oikeuksia kannattaa suojata ja miten niitä voi valvoa.

Keräsen mukaan asiat on laitettava vireille jo siinä vaiheessa, kun yritys vasta suunnittelee lähtöä uusille markkinoille, vaikkapa Kiinaan. Muussa tapauksessa joku toinen voi rekisteröidä yrityksen tai sen tuotteen tavaramerkin omiin nimiinsä. 

Artikkeli on alunperin ilmestynyt VIEW 3/2013 -asiakaslehdessä. 

 

Teksti: Matti Remes
Kuvitus: Jukka Jääskeläinen

 

 

Jaa sisältö

Share this

Palvelut perhe- ja kasvuyrityksille

Palvelut perhe- ja kasvuyrityksille
Perhe- ja kasvuyritysten menestys luo Suomen kilpailukyvyn ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin perustan. Kokemuksemme ja ratkaisulähtöinen lähestymistapamme on asiakkaan käytössä yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Asiantuntijamme työskentelevät 18 eri paikkakunnalla, lähellä asiakasta.