Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Kansainvälinen yritysverotus, Siirtohinnoittelu, Neuvontapalvelut, Management Consulting, Toiminnan uudistamisen palvelut, Organisaation suorituskyvyn parantaminen
  • Toimiala: Kehittyvät markkinat, Kuljetus ja logistiikka
  • Aihealue: Case study, Julkaisusarja
  • Päivämäärä: 14.6.2013

Ketterästä toimintamallista tuli yritysten elinehto 

Ketterästä toimintamallista tuli yritysten elinehto -kuvitus
Menestyminen epävakailla markkinoilla vaatii yrityksiltä ketterää toimintamallia ja joustavaa toimitusketjua. Toimintamallien muutos edellyttää myös veroasioiden tarkkaa selvittämistä.

Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus heijastuu yritysten liiketoimintaan ja horjuttaa toimitusketjujen vakautta.

 

Kysynnän ja muun muassa raaka-ainehintojen muutoksia ja heilahteluja on vaikea ennustaa. Kustannuspaineet ja rahoituksen vaikeutuminen pakottavat puolestaan siihen, että toimitusketjua on hallittava kilpailukykyisesti mahdollisimman kustannustehokkaasti, alhaisella käyttöpääomalla ja kohdennetuilla investoinneilla.

 

Director Anders Hahnsson KPMG:n strategiaryhmästä sanoo, että oikealla toimintamallilla yritys voi menestyä epävarmassa ja nopeastikin muuttuvassa toimintaympäristössä.

 

– Tarvitaan ketterää toimintamallia, joka kykenee vastaamaan toimintaympäristön nopeisiin ja ennalta arvaamattomiin muutoksiin ilman ylimitoitettuja resursseja ja ylimääräisiä kuluja.

 

Ketterä mukautuu nopeasti muutoksiin

Ketterä toimintamalli edellyttää joustavaa, markkinamuutoksiin ja -olosuhteisiin mukautuvaa toimitusketjua, joka on läpinäkyvä komponentti- ja raaka-ainetoimittajista aina asiakkaisiin ja heidän asiakkaisiinsa saakka.

 

– Asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa on tehtävä entistä syvempää yhteistyötä muun muassa tuotekehityksessä, tuotannossa ja logistiikassa. Näin tiedetään asiakkaan todelliset tarpeet, missä vaiheessa tilaukset menevät toimitusketjussa ja mikä on kulloinenkin kapasiteettitarve ja kyky palvella asiakasta, Hahnsson luettelee.

 

Ketterän toimitusketjun hallinta vaatii Hahnssonin mukaan yli rajojen toimivia järjestelmiä ja työkaluja, jotka auttavat saamaan tuotantoketjusta reaaliaikaista tietoa sekä hallitsemaan ja analysoimaan hajanaisia ja välillä suuriakin tietomääriä.

 

– Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää lisäksi, että nykyiselle toimitusketjulle löytyy tarvittaessa vaihtoehto.

 

Hyvä esimerkki ovat eurooppalaiset konepajayritykset, jotka ovat perustaneet Aasian toimintojensa rinnalle tuotantolaitoksia Itä-Eurooppaan tai siirtäneet osan hankinnoistaan sinne. Tämä antaa konepajayritykselle entistä paremmat mahdollisuudet vastata nopeasti vaihtelevaan kysyntään kuin jos toimitukset tuotaisiin ainoastaan meriteitse Kaukoidästä.

 

Hahnssonin arvion mukaan yritykset hallitsevat toimitusketjut varsin hyvin operatiivisesti. Heikommin tunnettuja ovat toimitusketjun ja siihen liittyvien eri vaihtoehtojen todelliset kustannukset esimerkiksi asiakasta tai valmistettua tuotetta kohden.

 

Toimitusketjun kokonaishallinta vaatii entistä enemmän talousosaamista.

 

– Myös riskien hallinta korostuu, koska varmuusmarginaaleja ja varmuusvarastoja ei ole enää aikaa tai varaa pitää, Hahnsson muistuttaa.

 

Veroasiat selvitettävä jo etukäteen

Toimintamallien ja toimitusketjujen uudistamisessa on tärkeää ottaa huomioon myös verovaikutukset. Erityisen oleellista tämä on kansainvälisillä markkinoilla toimiville konserneille.

 

Director Antero Joutsi KPMG:n siirtohinnoittelutiimistä sanoo, että operatiivisen toimintamallin muutos tarjoaa mahdollisuuden verotuksen suunnitteluun ja optimointiin.

 

– Verotehokas toimitusketju ei ole verokikkailua, hän korostaa.

 

Kaikkein tärkeintä yritykselle on hallita riskejä ja selvittää verovaikutukset mahdollisimman tarkasti etukäteen.

 

Joutsin mukaan ymmärryksen taso toimintamallien muutoksiin liittyvistä verotuksen eri osa-alueista vaihtelee yrityksittäin. Osa yrityksistä perehtyy asioihin juurta jaksain. On kuitenkin yrityksiä, jotka siirtävät toimintoja maasta toiseen liiketoiminnallisista syistä ja havahtuvat vasta jälkikäteen veroseuraamuksiin.

 

– Kaikki verovaikutukset pitää ymmärtää, ja niihin pitää varautua. Vaikutukset konsernin verotuksen tasoon voivat olla miljoonien luokkaa.

 

Monenlaisia verovaikutuksia

Toimitusketjun muutokset vaikuttavat verotukseen kahdella tavalla. Toimintojen siirtämisellä maasta toiseen voi olla suuriakin verokustannuksia. Muutos voi aiheuttaa esimerkiksi siirrettävän toiminnon laskennallisen arvon tuloutumisen verotuksessa.

 

Toiseksi yrityksen on selvitettävä, millainen verorasituksen taso on uudessa toimintamallissa.
Vaikutus voi olla verotuksen tasoa alentava tai kiristävä konsernitasolla esimerkiksi siksi, että uudessa toimintamallissa konsernin sisäiset liiketoimet on hinnoiteltava uudella tavalla, jos veroviranomaisten odotukset katetasoista ovat muuttuneet.

 

Toisaalta uudessa toimintamallissa voi olla uusia liiketoimia, joita konserniyhtiöiden välillä ei aikaisemmassa toimintamallissa ollut. Näiden hinnoittelu vaikuttaa osaltaan verorasituksen tasoon.

 

Kansainvälisille konserneille keskeisin asia on Joutsin mukaan verottajan hyväksymä siirtohinnoittelupolitiikka eli konsernin sisäinen ohjeistus siitä, miten konserniyhtiöiden väliset liiketoimet on hinnoiteltava.

 

– Operatiivinen toimintamalli vaikuttaa keskeisesti verotuksessa hyväksyttäviin siirtohinnoittelun katetasoihin, hän huomauttaa.
 
Eri maiden verottajaa kiinnostaa ennen muuta, missä yhtiössä konsernilla on olennaista lisäarvoa tuottavia toimintoja. Verottaja haluaa myös selvittää, missä konsernin osassa otetaan ja hallitaan liiketoiminnan oleellisia riskejä ja missä ovat oikeudet aineettoman omaisuuden, kuten patenttien ja tavaramerkkien tuomiin tuottoihin.

 

Muutokset valtioiden rajat ylittävissä toimitusketjuissa voivat usein vaikuttaa myös arvonlisäverotukseen ja tulleihin.

 

– Nämäkin asiat on syytä selvittää etukäteen, jotta yllättäviltä kustannuksilta vältytään. Toisaalta tullilainsäädäntö tarjoaa joskus myös mahdollisuuksia tullihuojennuksiin tietyissä tilanteissa. Nämä huojennusmahdollisuudet olisi käytettävä hyväksi silloin kun se on mahdollista, Joutsi muistuttaa.
 

 

Artikkeli on alunperin ilmestynyt VIEW 2/2013 -asiakaslehdessä.

 

Teksti: Matti Remes
Kuvitus: Jussi Jääskeläinen

 

Jaa sisältö

Share this