Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, Kansainvälinen yritysverotus, Lakipalvelut, Strateginen verosuunnittelu, Yritysverotus
  • Toimiala: Kiinteistöt ja rakentaminen, Kiinteistöala, Rakennusala
  • Aihealue: Liiketoiminta- tai toimiala-aihe
  • Päivämäärä: 13.5.2013

Ulkomaille myytävien rakennus- ja asennushankkeiden veroriskejä 

Kotimarkkinoiden kysynnän notkahtaessa tai yrityksen tavoitellessa kasvuharppausta yhä useammat suomalaiset rakennusalan yritykset tai kokonaistoimittajat tavoittelevat uusia asiakkaita ulkomailta. Projektien onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa myös niihin liittyvät verokysymykset.

Pahimmillaan tunnistamattomien riskien realisoituminen voi johtaa jopa yhtiön toiminnan jatkuvuutta uhkaaviin veroseuraamuksiin. Lisäksi lievemmät veroriskit voivat vaikuttaa tilinpäätöksen oikeellisuuteen sekä esimerkiksi rahoitukselle asetettujen kovenanttiehtojen täyttämiseen. Tilinpäätösvaiheessa on arvioitava esimerkiksi valmiusasteen mukaisen tuloutuksen oikeellisuutta ja yrityksen todellista riskinkantokykyä.

 

Ulkomaille suuntautuvien rakennus- ja asennusprojektien veroriskit kattavat niin suomalaisyhtiön tulo- ja arvonlisäverotuksen, asennusta, projektinjohtoa tai muita toimenpiteitä paikan päällä tekevien työntekijöiden palkkojen ja päivärahojen verokysymykset sekä mahdollisesti myös ulkomaisiin työnantajavelvoitteisiin, rekisteröinteihin ja vastaaviin seikkoihin liittyviä riskejä.

 

Kiinteän toimipaikan määritelmä ja seuraukset

 

Keskeistä on tunnistaa muun muassa se, syntyykö yhtiölle rakennus- tai asennushankkeen johdosta kohdevaltioon niin sanottu kiinteä toimipaikka. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa, että myös projektin kohdevaltio saa verottaa projektin tuottamaa tuloa.

 

Kiinteä toimipaikka määritellään verosopimuksissa, ja se on puhtaasti verotuksellinen käsite. Se tarkoittaa suomalaisyritykselle paitsi veronmaksuvelvollisuutta projektista, myös erilaisia rekisteröinti- ja raportointivelvollisuuksia ja työnantajavelvoitteita kohdemaassa. Lisäksi kiinteän toimipaikan muodostumisen seurauksena kohdemaassa työskenteleville henkilöille voi syntyä paikallisia verovelvoitteita.

 

Kiinteän toimipaikan syntymisen tunnistamatta jäämiseen liittyy merkittäviä riskejä siksi, että kiinteän toimipaikan muodostuminen ei edellytä yritykseltä aktiivisia perustamistoimia, vaan tietynlainen toiminta synnyttää sen verotuksessa automaattisesti riippumatta siitä onko yritys siitä tietoinen vai ei. Kiinteä toimipaikka voi syntyä myös riippumatta siitä, onko yhtiöllä kohdemaassa tytäryhtiö.

 

Suomen ja kohdevaltioiden välisissä verosopimuksissa määritellään ehdot kiinteän toimipaikan syntymiselle maakohtaisesti. Varsinaisten rakennushankkeiden lisäksi esimerkiksi erilaiset koneiden ja linjastojen asennus- ja kokonaistoimitukset voivat muodostaa kohdemaahan kiinteän toimipaikan. On mahdollista, että kiinteä toimipaikka muodostuu sekä asennusta valvovalle kokonais- tai laitetoimittajalle että sen käyttämälle varsinaista asennustyötä tekevälle alihankkijalle.

 

Jos kiinteä toimipaikka huomataan vasta jälkikäteen, seurauksena on varsinaisten verojen lisäksi usein myös veronkorotuksia ja muita sanktioita. Jälkikäteiset verotuspäätökset myös käytännössä hankaloittavat kaksinkertaisen verotuksen hyvittämistä Suomen verotuksessa.

 

Näkemyksemme mukaan ulkomaille suuntautuvista rakennus- ja asennushankkeista aiheutuvat verovaikutukset kannattaa tunnistaa jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta asiaan voitaisiin hallitusti varautua.

Lisätietoja

  • Valpuri Kulovaara
    puh. 020 760 3975
    etunimi.sukunimi@kpmg.fi
  • Kirsi Adamsson
    puh. 020 760 3060
    etunimi.sukunimi@kpmg.fi
 

Jaa sisältö

Share this