Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Perhe- ja kasvuyritysten vero- ja lakipalvelut, Yritysverotus
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 17.10.2013

Hallituksen esitysluonnos verouudistuksista lausuntokierrokselle – mukana myös lisäkiristyksiä 

Valtiovarainministeriö julkaisi 14.10.2013 luonnoksen hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta. Luonnoksessa esitetään yhteisöjen varojenjaon verokohteluun lukuisia lisäkiristyksiä, joista osa ei ollut esillä vielä hallituksen budjettiriihessä viime elokuussa. Esitysluonnos on nyt lähetetty lausuntokierrokselle, minkä jälkeen se saa lopullisen muotonsa. Muutosten on tarkoitus tulla sovellettaviksi verovuodesta 2014 alkaen tietyin jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Yhteisöverokanta laskee – tilikauden muuttamisesta erityissäännös

Yhteisöverokantaa esitetään alennettavaksi aiempien suunnitelmien mukaisesti 20 prosenttiin.
Esitysluonnokseen sisältyy kuitenkin tärkeä siirtymäsäännös, jonka mukaan verovuodelta 2014 sovelletaan nykyistä 24,5 prosentin verokantaa, jos yhteisön tilikautta on muutettu 21.3.2013 tai myöhemmin päättymään vuoden 2014 aikana tai alkamaan 21.3.2013 jälkeen. Käytännössä tilikauden jatkamisella vuoden 2014 puolelle ei siis saataisi verokantaerosta koituvaa hyötyä. Korkeampaa verokantaa sovellettaisiin säännöstekstin perusteella näissä tilanteissa riippumatta siitä, onko tilikausimuutokselle esitettävissä liiketoiminnallisia syitä.


Yhteisöverokanta on tarkoitus alentaa 20 prosenttiin myös rajoitetusti verovelvollisten yhteisöjen osalta. Samalla rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamien osinkojen, korkojen ja rojaltien lähdeveroverokanta alennettaisiin 20 prosenttiin.

Luonnollisten henkilöiden listaamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen verotus

Listaamattomien yhtiöiden luonnollisille henkilöille jakamien osinkojen verotus säilyy esitysluonnoksen mukaan viime elokuun budjettiriihessä päätetyn mukaisena. Osinkoja käsitellään 25-prosenttisesti veronalaisina pääomatuloina siltä osin, kuin osinkojen määrä on enintään 8 % yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150.000 euroa. Siltä osin kuin osinkojen määrä ylittää 150.000 euron rajan ovat osingot 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Edellä mainitun 8 % nettovarallisuusrajan ylittäviä osinkoja verotetaan jatkossa puolestaan 75-prosenttisesti veronalaisena ansiotulona. Osinkoverouudistuksen vaikutuksia tältä osin on käsitelty lähemmin 30.8.2013 julkaistussa tiedotteessamme.

Yhteisön saaman osingon verokohteluun muutoksia

Yhteisön saaman osingon verovapauden edellytyksiin ehdotetaan tiukennuksia. Jatkossa osinko olisi verovapaata kansallisen sääntelyn perusteella vain, jos osinkoa jakavan yhteisön verotuksellinen kotipaikka olisi EU- tai ETA-alueella, ja se olisi velvollinen suorittamaan tulostaan veroa vähintään 10 %.


Osinko olisi sitä vastoin kokonaan veronalaista, jos se jaettaisiin listatusta yhtiöstä listaamattomaan yhtiöön, joka omistaa välittömästi alle 10 % listatun yhtiön osakepääomasta.


Lisäksi uudistus tarkoittaisi käytännössä, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta suomalaisille yhteisöille jaettu osinko olisi kansallisen sääntelyn nojalla aina kokonaan veronalaista. Mahdollinen osinkotulon verovapaus jäisi edelleen kulloinkin soveltuvan verosopimuksen varaan. Suomen solmimissa verosopimuksissa on tyypillisesti sovittu osinkotulon vapauttamisesta Suomessa, jos osinkotuloa saava yhteisö hallitsee vähintään 10 % osinkoa maksavan yhtiön äänimäärästä. Verosopimuksen sisältö on kuitenkin syytä varmistaa kussakin tilanteessa erikseen.

 

SVOP-palautukset lähtökohtaisesti osinkoverotuksen piiriin

Luonnoksessa esitetään, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta katsottaisiin verotuksessa aina osinkotuloksi. Tämä olisi lähtökohta myös listaamattomien yhtiöiden osalta. Osinkona verotettavasta vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvasta varojenjaosta ei siis nykykäytännöstä poiketen vähennettäisi osakkeiden hankintamenoa. Esitetty muutos on julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta merkittävä ottaen huomioon, että viime vuosina useat pörssiyhtiöt ovat jakaneet varoja voittovarojen sijaan nimenomaan SVOP-rahastosta.


Listaamattoman yhtiön varojenjakoa SVOP-palautuksina voitaisiin tietyissä tilanteissa käsitellä edelleen verotuksessa luovutuksena. Näin olisi silloin, kun osakkeenomistajien yhtiön osakkeiden merkintähinnat on merkitty SVOP-rahastoon ja näitä maksuja jaetaan takaisin osakkeenomistajille. Sama koskisi osakkeenomistajien muita oman pääoman sijoituksia siltä osin kuin ne on merkitty SVOP-rahastoon. Tämän verokohtelun saavuttamiseksi verovelvollisen tulisi kuitenkin esittää luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu nimenomaan rahastoon merkityistä pääomansijoituksista. Käytännössä siis edellytettäisiin, että kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. Tämän vuoksi käsittely luovutuksena olisi rajattu tehdyn sijoituksen määrään. Jos jaettavat varat olisi merkitty rahastoon esimerkiksi rahastosiirtojen tai yritysjärjestelyjen johdosta, ei verotus luovutuksena tulisi siten sovellettavaksi. Luovutuksena verottaminen olisi lisäksi mahdollista vain, jos palautus toteutetaan ennen kuin SVOP-sijoituksen tekemisestä on kulunut viisi vuotta. Kun svop-rahaston jakamista käsitellään luovutuksena, muuttuu myös näkökulma. Nykyisin tarkastellaan jakavaa yhtiötä määriteltäessä, mikä osuus rahastosta on sijoitettua pääomaa ja mikä voittovaroja. Jatkossa tarkastellaan osakaskohtaisesti sitä, kuinka paljon yksittäinen osakas on sijoittanut yhtiöön varoja.


Kun varojenjako SVOP-rahastosta verotettaisiin luovutuksena, vähennettäisiin verotuksessa se osa osakkeen verotuksessa poistamatonta hankintamenoa, joka vastaa varojenjaon osuutta osakkeen verovuodelle vahvistetusta matemaattisesta arvosta. Vähennettävä määrä olisi kuitenkin enintään varojenjaon tai osakkeen poistamattoman hankintamenon määrä. Nykytilanteesta poiketen esitetty veromalli johtaisi siten SVOP-rahastosta tapahtuvan varojen jaon osalta veron maksuun käytännössä silloin, kun varoja jakavan yhtiön nettovarallisuus koostuu osittain kertyneistä ja vielä jakamattomista voittovaroista, joille ei ole osakastasolla hankintamenoa.


Listaamattomien yhtiöiden SVOP-rahastoihin ennen lain voimaantuloa tehtyjen pääomansijoitusten osalta muutokselle esitetään kahden vuoden siirtymäaikaa. Esitysluonnoksessa olevan siirtymäsäännöksen nojalla uutta verokohtelua sovellettaisiin näiden yhtiöiden toteuttamiin SVOP-palautuksiin vain siltä osin kuin varojenjaosta on päätetty 1.1.2016 jälkeen.

 

Pitkäaikaisen käyttöomaisuuden poistot jatkossa hyödykekohtaiset

Esitysluonnos ehdottaa tämänhetkisiä poistosäännöksiä muutettavaksi siten, että pitkäaikaisten koneiden, kaluston ja muun vastaavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno poistettaisiin jatkossa hyödykekohtaisesti tasapoistoina. Pitkäaikaiseen käyttöomaisuuteen luettaisiin hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttöaika on vähintään 10 vuotta.


Käytännössä muutos merkitsisi sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden verotuksen poistomenetelmä porrastuisi kolmeen osaan kunkin hyödykkeen taloudellisesta käyttöajasta riippuen. Hyödykkeiden hankintameno voitaisiin tilanteen mukaan poistaa vuosikuluna (käyttöaika 1–3 vuotta), menojäännöspoistoin (4–9 vuotta) tai tasapoistoin (10 vuotta tai enemmän).


Selvimmin muutos koskisi sellaisia hyödykkeitä, joiden kuulumisesta menojäännöksenä poistettaviin eriin on syntynyt verohyöty etupainotteisten veropoistojen johdosta. Tähän joukkoon lukeutuvat lähtökohtaisesti ainakin teollisuuden suuret tuotantokoneet ja -laitteet, lentokoneet, laivat, raskaat ja keskiraskaat koneet, kuljetuskalusto, televerkot, hissit, ilmastointilaitteet, voimajohdot, voimalaitteistot ja -verkostot ja muut näihin verrattavat hyödykkeet.

 

Muut keskeiset muutokset

Verovuodesta 2014 alkaen sovellettavia korkovähennysrajoituksia kiristettäisiin edelleen. Vähennyskelpoisten korkojen enimmäismäärä pienennettäisiin 25 prosenttiin oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (ns. verotuksellinen EBITDA). Tämän oikaistun tuloksen laskentapohjasta poistettaisiin lisäksi rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset.


Myös osuuskuntien verotukseen kaavaillaan muutoksia, jotka toisivat verokohtelun lähemmäs osakeyhtiöitä. Osuuskunnan ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuutta ehdotetaan rajattavaksi ns. perinteisiin osuuskuntiin. Tällaisina osuuskuntina pidettäisiin osuuskuntia, jotka ovat jäsenyydeltään avoimia, joiden tarkoituksena on osuuskunnan sääntöjen mukaan jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja, ja joissa yhden jäsenen omistus- tai äänivalta ei ylitä kymmentä prosenttia yhdessä samaan intressipiiriin kuuluvien jäsenten kanssa. Käytännössä muutos tarkoittaisi esim. tuottajaosuuskuntien verokohtelun muutosta. Muiden kuin ns. perinteisten osuuskuntien osalta edellytettäisiin jatkossa lisäksi markkinaehtoisen hinnoittelun noudattamista osuuskunnan ja tämän intressipiiriin kuuluvien oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden välisissä liiketoimissa.

 

Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskevan lain voimassaoloaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi siten, että se päättyisi verovuoden 2014 lopussa. Sama koskee tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennyksestä annettua lakia.


Lisäksi yhteisöjen edustusmenot säädettäisiin aiemmin ilmoitetun mukaisesti kokonaan vähennyskelvottomiksi.

Lisätietoja

  • Jussi Järvinen
    Puh. 020 760 3077
  • Markku Lepistö
    Puh. 020 760 3390
  • Ari Engblom
    Puh. 020 760 3614
  • Timo Torkkel
    Puh. 020 760 3370

 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Jaa sisältö

Share this