Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut
  • Toimiala: Yhdistykset ja säätiöt
  • Päivämäärä: 9.9.2013

Säätiölain kokonaisuudistus kiinnostaa 

KPMG järjesti 30.8.2013 aamukahvitilaisuuden vireillä olevaan säätiölain uudistukseen liittyen. Pitkään odotettu kokonaisuudistus kiinnosti säätiöväkeä ja tilaisuus olikin täynnä. Muutosesitykset aiheuttivat paljon kysymyksiä ja keskustelua.

 

Tilaisuuden tarkoituksena oli kertoa lakimuutoksen tämän hetkisestä tilanteesta ja esitetyistä muutoksista sekä niiden vaikutuksista säätiöiden päivittäiseen toimintaan. Esityksissä muistutettiin kuulijoita kuitenkin siitä, että lakimuutos on vasta mietintövaiheessa ja, että moni asia saattaa vielä muuttua ennen kuin laki vahvistetaan eduskunnassa. Tilaisuudessa puhuivat KPMG:n vero- ja lakipalveluista Anu Kangasniemi ja Kai Soini sekä KPMG:n neuvontapalveluista Erik Renfors.

 

Esitetty säätiölain muutos lisää tahdonvaltaisuutta ja avoimuutta

 

Anu Kangasniemi kävi omassa puheenvuorossaan yleisellä tasolla läpi säätiölain uudistamistyöryhmän mietinnössään esittämiä muutosehdotuksia. Läpileikkauksen tarkoituksena oli antaa kuulijoille kokonaiskäsitys siitä, mikä tulee muuttumaan. Keskustelua herättivät muun ohessa muuttuvat, ja osin hyvin laajatkin, lähipiirisäännökset sekä yhteisöjäsenyyden salliminen toimielimissä. Lisäksi lain tahdonvaltaisuus asettaa sääntöjen laatimisen ja muuttamisen tulevaisuudessa entistä suurempaan rooliin, mikä edellyttää käytännössä myös lain sisällön hyvää tuntemusta. Positiivista esitetyissä muutoksissa on Kangasniemen mukaan erityisesti lain selkeys sekä mahdollisuus käyttää lakia tulevaisuudessa myös säätiön päivittäisen toiminnan ohjenuorana. Nykyinen laki ei suppeudessaan mahdollista tätä.

 

Esitetty muutos selkeyttää myös liiketoimintajärjestelyjä

 

Kai Soini kertoi lakimuutoksen mukanaan tuomista muutoksista säätiöiden liiketoimintajärjestelyihin. Voimassa olevaa käytäntöä esitetään osin siirrettäväksi lain tasolle, muun muassa mahdollisuus yhtiöittää liiketoiminta, ja lisäksi sulautumisesta ja purkamisesta esitetään nykyistä yksityiskohtaisempia - ja osin myös uusia - säännöksiä. Suurena puutteena voidaan kuitenkin Soinin mukaan pitää sitä, ettei säätiöiden jakautumista edelleenkään esitetä sisällytettäväksi lakiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että säätiöiden ”jakautumiset” hoidetaan jatkossakin muilla korvaavilla järjestelyillä.

 

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys korostuu uudistuksen myötä

 

Erik Renfors muistutti omassa puheenvuorossaan kuulijoita sisäisen valvonnan tärkeydestä sekä riskienhallinnasta osana sisäistä valvontaa. Sisäinen valvonta ei ole virheiden ja syyllisten etsimistä, vaan hallittu toimintojen ja prosessien kokonaisuus, jonka tarkoituksena on muun ohessa varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja säätiön toiminnassa tarvittavan tiedon riittävyys ja luotettavuus. Toteutuessaan muutosesitykset muuttavat säätiöiden toiminta- ja valvontaympäristöä ja asettavat kasvavia vaatimuksia myös sisäisen valvonnan järjestämiselle esimerkiksi lähipiirisääntelyn sekä liike- ja sijoitustoiminnan osalta.

Lisätietoja

 

Jaa sisältö

Share this