Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Lakipalvelut
  • Aihealue: Liiketoiminta- tai toimiala-aihe
  • Päivämäärä: 14.4.2014

Tuore hallituksen esitys yksityisistä turvallisuuspalveluista 

Valtioneuvosto antoi 3.4.2014 eduskunnalle hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 22/2014 vp, jäljempänä ULYTP). Hallituksen esitys löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi sisäasiainministeriön yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainvalmisteluhankkeen II vaiheen kotisivuilta.

Tammikuussa 2013 lausunnoille lähetettyä hallituksen esitysluonnosta on virtaviivaistettu karsimalla poikkeusäännöksiä. Toisaalta hankeen tavoitteena oleva alan lainsäädännön selkeyttäminen vaikuttaisi jäävän edelleen HE:ssa todetuin tavoin pääosin lainsäädäntötekniseksi.

 

Vartioimisliiketoiminta ja uudistetuin termein järjestyksenvalvontatoiminta ehdotetaan nyt säädeltäväksi koottuna yhteen lakiin (ULYTP). Aikaisemmat järjestyslain 22 §:ssä tarkoitetut järjestyksenvalvontatehtävät säädeltäisiin nyt osana järjestyksenvalvontatoimintaa ULYTP:n 28 §:ssä. Järjestyksenvalvontatoiminta ehdotetaan samalla säädettäväksi vartioimisliiketoiminnan tavoin elinkeinoluvanvaraiseksi kokoontumislaissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia lukuun ottamatta. Elinkeinolupaa ei tarvittaisi myöskään niin sanotussa omajärjestyksenvalvonnassa, eli esimerkiksi silloin, jos järjestyksenvalvojat työskentelevät suoraan työnantajanaan olevan ravintoloitsijan palveluksessa.

 

Hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien hoitaminen edellyttäisi myös jatkossa turvallisuusalan elinkeinoluvan. Uuden määritelmän mukaan hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitettaisiin sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista. HE:n perustelujen perusteella lainsäätäjän voidaankin arvioida huomioineen hyvin HE luonnoksesta 3.1.2013 annetun, tietoturvallisuuden merkitystä korostaneen kritiikin. Elinkeinoluvan piiriä ehdotetaan sen vuoksi laajennettavaksi alan itsensä toivomusten mukaisesti esimerkiksi lukkoliikkeisiin ja sähköisiä turvallisuusjärjestelmiä asentaviin yrityksiin.

 

Hallituksen esitys sisältää myös useita toiminnallisesti merkittäviä uudistuksia. Ehkä kiinnostavin löytyy HE:n perustelujen rivien välistä: vartioimistehtävien ja järjestyksenvalvontatoiminnan suorittamistapojen sääntelystä luovuttaisiin. Samalla toimeksiantojen, jotka sisältävät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevia tehtäviä, rangaistavuudesta ehdotetaan luovuttavan. Käytännössä jo nyt varsin vapaasti yhdisteltyjen suorittamistapojen määrittelystä luopuminen ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevien tehtävien rangaistavuuden rikoslakirikoksena poistaminen parantanee kilpailuneutraliteettia ja antanee tilaa myös innovatiiviselle tuotekehitykselle.

 

Toimintatilan antamisen vastapainona HE:ssa on painotettu johdon ja vastaavien hoitajien vastuukysymyksiä. Mahdolliset uudet tehtävätyypit olisikin ohjeistettava hyvin tekijöilleen. Mahdollisuus yhdistää vartioimistehtäviä ja järjestyksenvalvontatoimintaa avannee myös mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseksi, kunhan henkilökunnan lakisääteisistä edellytyksistä, kuten henkilökohtaista hyväksymisistä ja koulutuksesta pidetään asianmukaisesti huolta. Eräänä liiketoimintamahdollisuutena avautuisi HE:ssa nimenomaisesti ehdotettu niin sanottu poliisin putkavalvonta, josta aikaisemmin on tehty kokeiluja maakunnissa. Viranomaisten ”tontille” ei kuitenkaan perustuslakimme säännösten vuoksi voisi edelleenkään mennä. Poliisihallituksella olisi ULYTP:n perusteella mahdollisuus peruuttaa turvallisuusalan elinkeinolupa törkeän huolimattomasti tai tahallaan viranomaisperiaatetta (merkittävää julkista valtaa saa käyttää vain viranomaiset) loukkaavilta toimijoilta, jos nämä eivät huomautuksista huolimatta korjaisi toimintaansa.

 

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tosiasiallista toimintaa helpottaisivat erityisesti uudet toimivaltuudet. Niitä olisivat vartijoille ehdotettu pääsyn estämistä koskeva uusi oikeus ja poistamisoikeuden kehittäminen vartijan oman päätöksenteon suuntaan sekä rajoitettu mahdollisuus vapauttaa kiinniotettuja henkilöitä ilman poliisille luovuttamista. Järjestyksenvalvojien nykyinen velvollisuus estää henkilön pääsyn toimialueelleen eräissä tilanteissa muutettaisiin oikeudeksi, joka mahdollistaisi niin sanotun kiertävän ja hälytyksen luontoisen järjestyksenvalvonnan. Samalla parannettaisiin esimerkiksi tarjoilijoiden mahdollisuutta toimia järjestyksenvalvojina päätehtäviensä ohessa niin sanottua omajärjestyksenvalvontaa tehdessä. Vanha sanonta, että valta lisää vastuuta, pitää tässäkin paikkansa. Toimivaltuuksien toteutuessa HE:ssa ehdotetulla tavalla kaikkien osapuolten oikeusturva edellyttää laadukasta koulutusta toimivaltuuksien käyttämisestä.

 

ULYTP on tarkoitettu astumaan voimaan 1.1.2015. Elinkeinolupien hakemisen ja toiminnan jatkamisilmoitusten osalta HE:ssa ehdotetaan Vartioimisliikkeiden osalta kuuden kuukauden ja järjestyksenvalvontatoiminnan sekä turvasuojaustoiminnan osalta kahden vuoden siirtymäaikaa. Turvallisuusalan elinkeinoluvan tuomasta kilpailuedusta, lain avaamista markkinoista tai laadukkaimman toiminnan tuomasta maineesta nauttivat luonnollisesti eniten ensimmäisenä liikkeellä olevat. Kiireisimmät kilpailuttajat saattavat asettaa luvan myös tarjouskilpailuun osallistumisen ehdoksi heti lainsäädännön voimaantulosta alkaen. Hallituksen esitykseen kannattaakin tutustua huolellisesti arvioiden mitä se oman yrityksen toiminnan kannalta tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia se voisi avata.

Lisätietoja

  • Vesa Ellonen
    Puh. 020 760 3125
    S-posti: vesa.ellonen@kpmg.fi
 

Jaa sisältö

Share this