Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, Oikeustapaukset
  • Toimiala: Kiinteistöt ja rakentaminen, Kiinteistöala, Rakennusala
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 16.5.2014

KHO:lta vuosikirjaratkaisu rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamisesta 

KHO katsoi ratkaisussaan KHO 2014:71, että purettavissa ja siirrettävissä olevia teräsristikkoisia PVC-halleja ei voida pitää AVL:ssa tarkoitettuina rakennuksina tai pysyvinä rakennelmina. Näin ollen halleihin kohdistuviin työsuorituksiin ei tullut sovellettavaksi rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Halleja myyvän yhtiön ei katsottu myyvän rakentamispalveluita myöskään silloin, kun se osana hallien asennusurakkaa myi maapohjan asfaltointi- ja muita vastaavia työsuorituksia.

Yhtiö myi teräsristikkoisia PVC-halleja, joiden pystytystapa vaihteli rungon koon, maaperän ja käyttötarkoituksen perusteella. Pienemmät hallit ankkuroitiin teräsjalkalevyillä ja teräksisillä maakiiloilla tasaiselle maa- tai asfalttialustalle. Suuremmat hallit ankkuroitiin valettavaan betoniseen sokkeliin, johon oli valutyön aikana asennettu kiinnityspultit. Hallit olivat KHO:n arvion mukaan helposti purettavissa ja siirrettävissä ja niiden runko ja katteet kestivät käytössä noin 20 vuotta. Yhtiö vastasi tarvittaessa myös hallien vaatimista maapohjan tasoitus- ja asfaltointitöistä sekä betoniantureiden ja -sokkeleiden valutöistä.

 

KHO katsoi, että hallien rakenne ja siirrettävyys huomioiden niitä ei pidetä arvonlisäverolaissa tarkoitettuina rakennuksina tai pysyvinä rakennelmina eikä halleihin kohdistuvissa työsuorituksissa siten ole kysymys rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvista rakentamispalveluista.

 

Korkein hallinto-oikeus otti lisäksi kantaa siihen, voitiinko maapohjan asfaltointi- ja muita vastaavia työsuorituksia pitää erillisenä ja itsenäisenä palvelusuorituksena hallien pystytysurakkaan nähden. KHO katsoi, että maapohjan tasoitus- ja asfaltointityöt sekä betoniantureiden ja -sokkeleiden valutyöt ovat sinänsä kiinteistöön kohdistuvina työsuorituksina arvonlisäverolain tarkoittamia rakentamispalveluita. Tapauksen olosuhteissa ne eivät kuitenkaan muodostaneet hallien pystytysurakkaan nähden erillistä ja itsenäistä palvelusuoritusta, vaan kyse oli yhdestä yhtenäisestä suorituksesta, jonka verokohtelu määräytyi pystytettynä luovutettujen hallien verokohtelun perusteella. Liittymisperiaatteen ilmentymänä KHO katsoi, että osana hallien asennusurakkaa myydyissä maapohjaan kohdistuvissa asfaltointi- yms. töissä ei ollut kyse rakentamispalveluista.

Ratkaisun merkitys

Ratkaisu muuttaa vallinnutta oikeus- ja verotuskäytäntöä vastaavien kevytrakenteisten hallien osalta, sillä käsityksemme mukaan Verohallinto on aiemman oikeuskäytännön perusteella tähän asti katsonut ko. hallit pysyviksi rakennelmiksi.

 

Ratkaisulla voi lisäksi olla laajempaakin merkitystä arvioitaessa muiden tilapäisten, kevytrakenteisten tai valmiille perustuksille pystytettävien ja siirrettävissä olevien rakennelmien arvonlisäverokohtelua. Esimerkiksi ns. parakkikoulujen osalta Verohallinto on rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta koskevassa ohjeessa todennut, että kouluparakin pystytystyön myynti silloin kun parakkia on arvioitu käytettävän kaksi vuotta, ei ole rakentamispalvelun myyntiä, kun taas parakin käyttöajan ollessa 5-10 vuotta kyse on rakentamispalvelun myynnistä. Nyt saadussa ratkaisussa rakennelman luonnetta arvioitaessa merkitystä annettiin ennen muuta sen rakenteelle, siirrettävyydelle ja rakenteiden kestävyydelle eikä rakennelman käyttöaika itsessään ollut ratkaiseva tekijä.

Lisätietoja

Anna Kallunki

P. 020 760 3418

 

Tero Takalo

P. 020 760 3769

 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Jaa sisältö

Share this

Lisää aiheesta