Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Perhe- ja kasvuyritysten vero- ja lakipalvelut, Yritysverotus
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 21.2.2014

Henkilöstön kouluttamisesta ylimääräinen koulutusvähennys verotuksessa 

Työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen vähennyksen lisäksi. Koulutusvähennys koskee elinkeino- tai maataloustoimintaa harjoittavia työnantajia. Valtio, kunnat ja kirkko saavat samoin edellytyksin koulutuskorvausta. Lisävähennyksen tarkoitus on lisätä henkilöstön koulutuksen määrää ja näin vastata työelämän ja työn muuttuviin vaatimuksiin, parantaa työn tuottavuutta ja pidentää työuria.

Voidakseen hyödyntää koulutusvähennystä tai koulutuskorvausta työnantajalla tulee olla ajan tasalla oleva koulutussuunnitelma

Yhteistoimintalain piirissä olevalla työnantajalla on jo lain puitteissa velvollisuus laatia vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Vuoden 2014 alusta yhteistoimintalain koulutussuunnitelman sisältöä koskevia säännöksiä on kuitenkin tarkennettu ja koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä aikaisemmasta poiketen myös muun muassa toteutuneiden määräaikaisten sopimusten määrä, arvio niiden kehittymisestä, osatyökykyisten työllistämisen periaatteet ja työaikajärjestelyt, työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisen yleiset periaatteet sekä vähemmälle koulutukselle jääneiden ammatillinen kehittäminen.

 

Työnantajat, joihin ei sovelleta yhteistoimintalakia, eivät ole velvollisia laatimaan koulutussuunnitelmaa. Heidänkin on kuitenkin laadittava suunnitelma, mikäli haluavat hyödyntää ylimääräisen koulutusvähennyksen verotuksessaan. Näiden työnantajien osalta koulutussuunnitelman sisällöstä säädetään laissa taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Koulutusvähennyksen hyödyntäminen edellyttää siis aktiivisia toimenpiteitä kaikilta työnantajilta. Suuremmissa yrityksissä lakimuutos edellyttää olemassa olevan koulutussuunnitelman täydentämistä ja päivittämistä. Pienemmissä yrityksissä koulutussuunnitelma saatetaan laatia nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi verovähennyksen hyödyntäminen edellyttää, että työantaja seuraa työntekijöiden koulutuksia yksilötasolla ja tästä on annettava verohallinnolle selvitys vähennystä vaadittaessa.

 

Jos työpaikalla ei ole laadittu koulutussuunnitelmaa eikä siten oikeutta verovähennykseen muodostu, lainsäädäntö velvoittaa kuitenkin työnantajan keskustelemaan työntekijöidensä kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä työntekijän tätä edellyttäessä. Siten jatkossa työnantaja ei voi välttyä henkilöstön kehittämiseen tähtäävistä velvollisuuksistaan.

Verovähennyksen edellytykset

Verovähennykseen oikeuttavan koulutuksen pitää tapahtua työntekijän työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa, jos työntekijä osallistuu koulutukseen loma- tai vapaa-aikana tai jos työntekijän palkkakustannuksiin on saatu palkkatukea. Työntekijän työpanos ei saa myöskään olla koulutuksen aikana työnantajan käytettävissä.

 

Lisävähennykseen oikeuttavan koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää ja liittyä työntekijän työhön työnantajan palveluksessa, mutta koulutuksen käsite on laaja. Veroedun kannustavuutta lisää se, että vähennyksen voi saada ulkoisten koulutusten lisäksi myös työnantajan järjestämistä sisäisistä koulutuksista ja lakisääteisistä koulutuksista. Koulutukset voivat olla esimerkiksi kurssimuotoisia, konferensseja tai vaikka verkko-opiskelua kunhan työntekijän osallistuminen koulutukseen pystytään todentamaan. Työntekijän täytettyä 55 vuotta vähennykseen oikeuttaa myös osallistuminen työhyvinvointitoimintaan. Vähennyksen voi saada muiden edellytysten täyttyessä myös oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen opetuksen ajalta siltä osin kuin työnantaja maksaa palkkaa ja uusiin tehtäviin tai tutkintoon tähtäävistä koulutuksista. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei kuitenkaan oikeuta lisävähennykseen.

Vähennyksen laskeminen

Laskennalliseen lisävähennykseen oikeuttaa enintään kolme koulutuspäivää työntekijää kohti verovuoden aikana. Vähennykseen oikeuttavan koulutuksen on kestettävä vähintään yhden tunnin ja yksi koulutuspäivä muodostuu vähintään kuudesta koulutustunnista.

 

Vähennyksen perusteena on työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen perusteena oleva verovuoden palkkasumma ja siitä laskettu työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvakuutusmaksujen perusteena oleva verovuoden palkkasumma työnantajan verovuonna teettämien henkilötyövuosien summalla ja näin saatu tulos edelleen luvulla 200. Verovuoden koulutusvähennys saadaan, kun työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan verovuoden vähennykseen oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien määrällä ja jaetaan kahdella. Vähennyksen määrä on siten sama riippumatta siitä, keitä työntekijöitä työnantaja kouluttaa.

 

Esimerkkilaskelma koulutusvähennyksestä

 

 

Verovuoden vakuutuspalkat yhteensä

3 500 000 €

 

Keskimääräinen henkilöstö

100

 

Keskimääräinen vuosipalkka/työntekijä

35 000 €

 

Keskimääräinen päiväpalkka

175 €

200

 

 

 

Enimmäiskoulutuspäivät keskimääräiselle henkilöstölle

300

3

Enimmäisvähennys

26 250 €

50 %

Yhteisöverokannan mukainen hyöty yhtiölle

5 250 €

20 %

 

Lisätietoja

  • Noora Flemming
    P. 020 760 3392
    Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
 

Jaa sisältö

Share this

Lisää aiheesta