Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Perhe- ja kasvuyritysten vero- ja lakipalvelut, Yritysverotus
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 13.11.2013

Hallituksen esitys verouudistuksista annettu 

Hallitus antoi tänään 13.11.2013 esityksensä elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta (HE laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (PDF 650Kt)).

Aiemmin lokakuussa julkaistusta esityksen luonnoksesta poiketen pitkäaikaisen käyttöomaisuuden poistoja ei lopullisen esityksen perusteella ole tarkoitus muuttaa hyödykekohtaisiksi. Myös vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvaan varojenjakoon sekä osuuskuntien suunniteltuun verotukseen on kirjattu muutoksia esitysluonnokseen nähden. Muutosten on yhä tarkoitus tulla sovellettaviksi verovuodesta 2014 alkaen tietyin jäljempänä mainituin poikkeuksin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

 

 

Lokakuussa annetun esitysluonnoksen vaikutuksia on käsitelty aiemmassa tiedotteessamme. Seuraavat osa-alueet ovat kuitenkin saaneet lopullisessa esityksessä luonnokseen nähden osittain toisenlaisen muodon:

SVOP-palautusten luovutusvoittoverotuksen määräaika ja hankintamenon laskeminen

Jo luonnoksessa esitettiin, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta katsottaisiin verotuksessa osinkotuloksi. Tämä on esityksen mukaan lähtökohta myös listaamattomien yhtiöiden osalta. Listaamattoman yhtiön varojenjakoa SVOP-palautuksina voitaisiin kuitenkin tietyissä tilanteissa käsitellä verotuksessa luovutuksena.

 

Poiketen esitysluonnoksesta luovutuksena verottamisen aikarajaa on lopulliseen esitykseen pidennetty siten, että verottaminen luovutuksena olisi mahdollista vain, jos palautus toteutetaan ennen kuin SVOP-sijoituksen tekemisestä on kulunut kymmenen vuotta (esitysluonnoksessa viisi vuotta).

 

Lisäksi lopullista esitystä on luonnokseen nähden muutettu siltä osin, että luovutuksena verotettavissa SVOP-palautuksissa vähennettäisiin luovutusvoiton verotuksessa se määrä, joka vastaa luovutuksena käsiteltävän varojenjaon määrää. Osakkeen vähennyskelpoinen hankintameno pienenisi samalla määrällä. Vähennettävä määrä olisi näin ollen kuitenkin enintään osakkeen vähentämättä olevan hankintamenon määrä.

 

Muutos merkitsee nykyisen verotuskäytännön mukaisen ”euro eurosta” -periaatteen säilyttämistä hankintamenon muutoksen laskennassa sen sijaan, että hankintamenon vähennys laskettaisiin suhteellisena osuutena osakkeen matemaattisesta arvosta. Muutoksen myötä luovutuksena verotettavat SVOP-palautukset eivät siten käytännössä johtaisi veron maksuun varojenjaon yhteydessä.

Pitkäaikaisen käyttöomaisuuden poistouudistusta ei toteuteta

Esitysluonnos ehdotti tämänhetkisiä poistosäännöksiä muutettavaksi siten, että pitkäaikaisen irtaimen käyttöomaisuuden (taloudellinen käyttöaika vähintään 10 vuotta) hankintameno olisi jatkossa poistettu hyödykekohtaisesti.

 

Lopullinen esitys ei sisällä lainkaan säännöksiä poistouudistuksesta, joten poistosäännökset on tarkoitus säilyttää kokonaisuudessaan nykyisessä muodossaan.

Osuuskuntien verokohtelua täsmennettiin

Hallituksen esityksen perusteella osuuskunnan jäsenille jaettava ylijäämä voidaan jatkossa vähentää osuuskunnan verotuksessa vain siltä osin kuin se on muodostunut jäsenten ja osuuskunnan välisistä ostoista ja myynneistä taikka näihin rinnastettavista suorituksista. Osuuskunnan vähennyskelpoisena menona ei siten pidettäisi sitä osaa ylijäämästä, joka on syntynyt muiden kuin osuuskunnan jäsenten ja osuuskunnan itsensä välisestä kaupasta.

 

Ylijäämänpalautuksen saajana olevan yksittäisen jäsenen osuus osuuskunnan äänivallasta ja osuuspääomasta ei lisäksi saa ylittää 10 prosenttia. Osuutta laskettaessa otetaan huomioon myös jäsenen lähipiiriin kuuluvat henkilöt. Vähennyskelpoisuus edellyttää edelleen, että osuuskunnan tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan jäsenten taloudenpito tai elinkeinon tukeminen siten, että jäsenet käyttävät osuuskunnan palveluita.

 

Esitysluonnoksesta poiketen vähennyskelpoisuus ei sen sijaan edellytä, että osuuskunta on jäsenyydeltään avoin.

 

Edellä mainitut edellytykset täyttävät osuuskunnat voisivat edelleen poiketa markkinaehtoisesta hinnoittelusta jäsenkaupan osalta. Sen sijaan muiden kuin mainitut edellytykset täyttävien osuuskuntien tulisi muiden yritysmuotojen tavoin noudattaa markkinaehtoista hinnoittelua ja osuuskunnan tulos verotettaisiin osuuskunnan tulona verotuksessa noudatettavan pääperiaatteen mukaisesti.

 

Osuuskunnan jäsenten verotusta ei nyt annetun hallituksen esityksen perusteella muuteta. Valmistelua on kuitenkin tältä osin tarkoitus jatkaa, ja asiasta annetaan erillinen esitys.

 

 

Seuraavat osa-alueet ovat säilyneet lopullisessa esityksessä jo aiemmin esitysluonnokseen kirjatussa muodossaan:

Yhteisöverokanta laskee – tilikauden muuttamisesta erityissäännös

Yhteisöverokantaa esitetään alennettavaksi aiempien suunnitelmien mukaisesti 20 prosenttiin.

 

Esitykseen sisältyy kuitenkin tärkeä siirtymäsäännös, jonka mukaan verovuodelta 2014 sovelletaan nykyistä 24,5 prosentin verokantaa, jos yhteisön tilikautta on muutettu 21.3.2013 tai myöhemmin päättymään vuoden 2014 aikana tai alkamaan 21.3.2013 jälkeen. Korkeampaa verokantaa sovellettaisiin säännöstekstin perusteella näissä tilanteissa riippumatta siitä, onko tilikausimuutokselle esitettävissä liiketoiminnallisia syitä.

 

Yhteisöverokanta on tarkoitus alentaa 20 prosenttiin myös rajoitetusti verovelvollisten yhteisöjen osalta. Samalla rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamien osinkojen, korkojen ja rojaltien lähdeveroverokanta alennettaisiin 20 prosenttiin.

Luonnollisten henkilöiden listaamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen verotus

Listaamattomien yhtiöiden luonnollisille henkilöille jakamien osinkojen verotus säilyy esityksen mukaan jo viime elokuun budjettiriihessä päätetyn mukaisena. Osinkoja käsitellään 25-prosenttisesti veronalaisina pääomatuloina siltä osin kuin osinkojen määrä on enintään 8 % yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150.000 euroa. Siltä osin kuin osinkojen määrä ylittää 150.000 euron rajan ovat osingot 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Edellä mainitun 8 % nettovarallisuusrajan ylittäviä osinkoja verotetaan jatkossa puolestaan 75-prosenttisesti veronalaisena ansiotulona. Osinkoverouudistuksen vaikutuksia tältä osin on käsitelty lähemmin 30.8.2013 julkaistussa tiedotteessamme.

Yhteisön saaman osingon verokohteluun muutoksia

Yhteisön saaman osingon verovapauden edellytyksiin ehdotetaan tiukennuksia. Jatkossa osinko olisi verovapaata kansallisen sääntelyn perusteella vain, jos osinkoa jakavan yhteisön verotuksellinen kotipaikka olisi EU- tai ETA-alueella ja tämä se olisi velvollinen suorittamaan tulostaan veroa vähintään 10 %.

 

Osinko olisi sitä vastoin kokonaan veronalaista, jos se jaettaisiin listatusta yhtiöstä listaamattomaan yhtiöön, joka omistaa välittömästi alle 10 % listatun yhtiön osakepääomasta.

 

Lisäksi uudistus tarkoittaisi käytännössä, että ETA-alueen ulkopuolelta suomalaisille yhteisöille jaettu osinko olisi kansallisen sääntelyn nojalla aina kokonaan veronalaista. Tilanteessa soveltuva verosopimus tarjoaisi kuitenkin tyypillisesti osinkotulon verovapauden. Tämä on kuitenkin syytä varmistaa kussakin tilanteessa erikseen.

SVOP-palautukset lähtökohtaisesti osinkoverotuksen piiriin

Hallitus esittää, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta katsottaisiin verotuksessa osinkotuloksi. Tämä olisi lähtökohta myös listaamattomien yhtiöiden osalta. Osinkona verotettavasta varojenjaosta ei vähennettäisi osakkeiden hankintamenoa. Näissä tilanteissa osakkeiden hankintameno vähennettäisiin siten verotuksessa vasta siinä vaiheessa, kun osakkeet luovutetaan.

 

Listaamattoman yhtiön varojenjakoa SVOP-palautuksina voitaisiin kuitenkin tietyissä tilanteissa käsitellä verotuksessa luovutuksena. Näin olisi silloin, kun osakkeenomistajien yhtiön osakkeiden merkintähinnat on merkitty SVOP-rahastoon ja näitä maksuja jaetaan takaisin osakkeenomistajille. Sama koskisi osakkeenomistajien muita oman pääoman sijoituksia siltä osin kuin ne on merkitty SVOP-rahastoon. Tämän verokohtelun saavuttamiseksi verovelvollisen tulisi kuitenkin esittää luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu nimenomaan rahastoon merkityistä pääomansijoituksista. Käytännössä siis edellytettäisiin, että kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. Tämän vuoksi käsittely luovutuksena olisi rajattu tehdyn sijoituksen määrään. Kyseeseen tulisivat esityksen mukaan lähinnä osakkaiden maksamat merkintähinnat osakkeista tai optioista taikka muista erityisistä oikeuksista sekä muut oman pääoman sijoitukset.

 

Jos jaettavat varat olisi merkitty rahastoon esimerkiksi rahastosiirtojen tai yritysjärjestelyjen johdosta, ei luovutuksen verotus sen sijaan tulisi sovellettavaksi. Niissä tilanteissa, joissa jaettavien varojen yhteys pääomansijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako käsiteltäisiin verotuksessa osinkona. Kuten edellä on mainittu, luovutuksena verottaminen olisi lisäksi mahdollista vain, jos palautus toteutetaan ennen kuin SVOP-sijoituksen tekemisestä on kulunut kymmenen vuotta.

 

Luovutuksena verotettavissa SVOP-palautuksissa vähennettäisiin verotuksessa luovutusvoittoa määritettäessä se määrä, joka vastaa luovutuksena käsiteltävän varojenjaon määrää. Osakkeen vähennyskelpoinen hankintameno pienenisi samalla määrällä. Vähennettävä määrä olisi näin ollen kuitenkin enintään osakkeen vähentämättä olevan hankintamenon suuruinen.

 

Listaamattomien yhtiöiden SVOP-rahastoihin ennen lain voimaantuloa tehtyjen pääomansijoitusten osalta muutokselle esitetään kahden vuoden siirtymäaikaa. Esityksessä olevan siirtymäsäännöksen nojalla uutta verokohtelua sovellettaisiin näiden yhtiöiden toteuttamiin SVOP-palautuksiin vain siltä osin kuin varojenjaosta on päätetty vuonna 2016 tai myöhemmin.

Muut keskeiset muutokset

Verovuodesta 2014 alkaen sovellettavia korkovähennysrajoituksia kiristettäisiin edelleen. Vähennyskelpoisten korkojen enimmäismäärä pienennettäisiin 25 prosenttiin oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (ns. verotuksellinen EBITDA). Tämän oikaistun tuloksen laskentapohjasta poistettaisiin lisäksi rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset.

 

Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskevan lain voimassaoloaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi siten, että se päättyisi verovuoden 2014 lopussa. Sama koskee tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennyksestä annettua lakia. Lisäksi yhteisöjen edustusmenot säädettäisiin aiemmin ilmoitetun mukaisesti kokonaan vähennyskelvottomiksi.

Lisätietoja

  • Jussi Järvinen
    P. 020 760 3077

 

  • Markku Lepistö
    P. 020 760 3390

 

  • Ari Engblom
    P. 020 760 3614

 

  • Timo Torkkel
    P. 020 760 3370

 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Jaa sisältö

Share this

Lisää aiheesta