Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, Oikeustapaukset
  • Aihealue: Lainsäädäntö- tai säännösuutinen
  • Päivämäärä: 12.11.2013

Hallinto-oikeudelta merkittävä ratkaisu kulujen kohdentamisesta arvonlisäverotuksessa 

Helsingin hallinto oikeus on 18.9.2013 antanut ratkaisun 13/1360/4 koskien yleiskulujen arvonlisäveron vähentämistä tilanteessa, jossa konsernin emoyhtiö harjoitti sekä verollista liiketoimintaa että arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolista toimintaa.

Tapauksessa osuuskunta toimi konsernin emoyhtiönä ja myi arvonlisäverollisia hallintopalveluja kahdelle tytäryhtiölleen, jotka eivät harjoittaneet arvonlisäverollista liiketoimintaa. Tämän lisäksi osuuskunnalla oli arvonlisäverollista kiinteistön vuokraustoimintaa. Osuuskunta ei myynyt hallintopalveluita muille arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittaville tytäryhtiöilleen. Osuuskunnan myynnistä suoritettava arvonlisävero oli ollut vuosittain noin 11 000 - 17 000 euroa ja ostojen perusteella vähennettäväksi ilmoitettu arvonlisävero vuosittain yli 100 000 euroa. Osuuskunnan osinkotulojen määrä oli puolestaan ollut vuosittain noin 6,8 - 12 miljoonaan euroa.

 

Osuuskunta esitti selvityksen palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan jakaantumisesta hallintopalvelujen tuottamiseen, kiinteistöliiketoimintaan, toimintaan konsernin emoyhtiönä ja emoyhtiön omaan hallintoon.

 

Hallinto-oikeuden mukaan hallintopalveluiden myynti ja verollinen vuokraustoiminta olivat osuuskunnan arvonlisäverollista liiketoimintaa. Osuuskunnalla oli tältä osin vähennysoikeus omista kustannuksistaan.

 

Sitä vastoin tytäryhtiöiden omistaminen, osakkeenomistajan oikeuksien käyttäminen ja osakeomistukseen perustuva merkittävä osinkojen saaminen eivät perustuneet osuuskunnan palvelujen suorittamiseen vastiketta vastaan, eikä tämä toiminta ollut arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa vaan arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa. Samoin niiden tytäryhtiöiden osalta, joille ei myyty hallintopalveluita, osuuskunnan toiminta rajoittui osakkeiden omistamiseen ja niihin liittyvien oikeuksien käyttämiseen. Osuuskunnan arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolinen toiminta oli myös jatkuvaa ja muodosti huomattavan osan sen toiminnasta. Osuuskunnalla ei näin ollen ollut vähennysoikeutta arvonlisäverotuksen ulkopuolisen toiminnan osalle kohdistuvista kustannuksistaan.

 

Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, että henkilökunnan työpanokseen perustuva jako kuvasi osuuskunnan liiketoiminnan vähennykseen oikeuttavan osuuden määrittämistä paremmin kuin verollisen liiketoiminnan ja arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolisten tulojen perusteella määriteltävä jako. Osuuskunnalla oli oikeus vähentää arvioitu vähennykseen oikeuttava osuus, joka perustui verollisten hallintopalvelujen ja verollisen kiinteistövuokraustoiminnan osuuteen työntekijöiden työstä.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisu kuvaa hyvin Suomessa voimassa olevaa käytäntöä, jossa yleiskustannusten jakoperusteena ei ole pakko käyttää liikevaihtojen suhdetta, vaan jakoperusteena voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka johtaa asiassa oikeaan lopputulokseen. Tämän periaatteen vahvistettiin soveltuvan myös tilanteeseen, jossa arvonlisäverotuksen ulkopuolinen toiminta oli jatkuvaa ja määrältään huomattavaa siten, että osan yrityksen omista kustannuksista oli katsottava kohdistuvan siihen ja olevan siksi vähennyskelvottomia. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

Lisätietoja

Anna Kallunki

P. 020 760 3418

 

Mika Kallio

P. 020 760 3375

 

Ari Nielsen

P. 020 760 3661

 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Jaa sisältö

Share this

Lisää aiheesta