Kun yhtiöt vuosi sitten olivat eniten huolissaan rahoituskulujen noususta, nyt haasteena on täyttää pankkien ja muiden sidosryhmien kassavirtaan ja käyttöpääomaan liittyvät vaatimukset.
Tämä on heijastunut strategian muutoksena: viime vuonna vain 37 prosenttia vastaajayrityksistä oli toteuttanut käyttöpääoman tehostusohjelman, nyt yli puolet on aloittanut kehitysohjelman. Tehostusohjelmien tarve on tullut välttämättömäksi käyttöpääoman kasvaessa suhteessa liikevaihtoon.
Tarve kassavarojen entistä parempaan hallintaan on lisännyt ennustamisen tarvetta ja tarkkuutta. Ennusteiden tarkkuus on edelleen heikkoa, joskin kehityssuunta on parempaan päin: tutkimukseen vastanneista 72 prosenttia ei ollut saavuttanut tavoitteitaan ennustetarkkuudessa, kun luku viime vuonna oli 84 prosenttia.
Vaikka kassavarojen hallinta onkin kuluneena vuonna tehostunut, yritykset eivät ole järin optimistisia tulevaisuuden suhteen. Yli puolet, 55 prosenttia, ei odota kassavirtansa paranevan seuraavaan 12 kuukauteen. Myös kassavarojen hallintaan käytetyt keinot voivat hidastaa talouden elpymistä.
– Yrityksiä huolettaa eniten se, että asiakkaat saattavat venyttää maksuaikojaan ja joutua taloudellisiin vaikeuksiin, kertoo KPMG:n restrukturointipalvelujen vetäjä Kalle Nurminen.
Tutkituista yrityksistä 43 prosenttia aikoo kiristää asiakkaidensa luottoehtoja ja noin kaksi kolmasosaa uskoo asiakkaidensa pyrkivän neuvottelemaan maksuehdoistaan.
Ehkä huolestuttavimmat tulokset liittyvät siihen, kuinka yritykset suunnittelevat reagoivansa huonontuviin taloudellisiin olosuhteisiin. Vastaajista 64 prosenttia on joko leikannut tai pysäyttänyt investointiohjelmiaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana ja lähes saman verran vastaajia uskoo tämän suuntauksen jatkuvan taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä.
– Tämä ei selvästikään enteile nopeaa paluuta talouden kasvu-uralle, Nurminen toteaa.
– On mielenkiintoista nähdä, säilyttääkö tiukka kassavarojen hallinta prioriteettiasemansa analyytikoiden ja luottoluokittajien arvioissa, kun talouden nousu alkaa. Pohjimmiltaan rahoittajien, analyytikoiden ja luottoluokituslaitosten vaatimukset vaikuttavat voimakkaasti yritysten hallitusten toimintaan, Nurminen jatkaa.
– Valitettavasti tutkimuksemme osoittaa, etteivät parhaat käytännöt ole vielä juurtuneet yhtiöiden toimintatapoihin. Vaikka kassavarojen hallinta koetaan yhdeksi tärkeimmistä strategisista asioista, vain reilu kolmannes on kytkenyt kassavirran johdon palkitsemiseen. Kassavirta ja -varat ovat liiketoiminnan edellytys, mutta historia opettaa, että tämä unohtuu aivan liian helposti hyvinä aikoina.
KPMG:n CFO Research Services (Economist Group) -tutkimuslaitoksella teettämässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten kassan ja käyttöpääoman hallintaa. Tulokset on julkaisut raportissa Cash is back in fashion, but is it here to stay?, joka perustuu 350 eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten eri toimialoja edustavien suuryritysten talousjohdossa toimivien henkilöiden vastauksiin. Mukana oli myös suomalaisyrityksiä.