Tämä ilmenee KPMG Internationalin hiljattain ilmestyneestä tutkimusraportista Being the best: Thriving not just surviving – Insights from leading finance functions, joka on jatkoa kolmen vuoden takaiselle vastaavalle tutkimukselle.
– Parhaimmillaan talousfunktio toimii yritysjohdon luotettuna kumppanina, joka osallistuu aktiivisesti organisaation tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyyn ja päätöksentekoon, toteaa KPMG:n Partner Ulla Paavola.
Tälle näkemykselle saatiin tukea myös KPMG:n aikaisemmassa selvityksessä, mutta kovin vähän konkreettista kehitystä on tapahtunut tänä aikana. Talousfunktion yhteistyö muun liiketoiminnan kanssa on lisääntynyt, mutta on vielä jokseenkin olematonta muun muassa tuotekehityksen sekä myynnin ja markkinoinnin kanssa.
– Näistä teemoista on puhuttu jo 10 vuoden ajan, mutta vasta maailmanlaajuinen talouskriisi näyttäisi saaneen yritykset hereille. Silti liian moni yritys näyttää yhä odottelevan taantuman päättymistä ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin. Riskinä on, että nyt keskitytään vain tulipalojen sammuttamiseen, Paavola pohtii.
– Menestymistä janoavat laittavat asiansa kuntoon suhdanteista välittämättä ja toimivat nyt - ollen kilpailijoitaan valmiimpia uuteen nousukauteen.
Käyttöpääoman ja rahoitusrakenteen optimointi ovat yhä asioita, joiden tulee olla kunnossa. Jatkuvana haasteena on rahavirtojen ja likviditeetin hallinta sekä ennustaminen globaalissa ympäristössä.
Jopa puolet KPMG:n tutkimukseen vastanneista päättäjistä ei luota heille esitettyihin numeroihin. Aikaa menee hukkaan, kun tietojärjestelmät ja liiketoimintaa tukevat raportointi- ja Business Intelligence -järjestelmät toimivat vajaateholla tai mikäli järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Päätöksenteon tueksi tuotettu tieto ei ole täysimittaista eikä välttämättä yhteismitallista.
– Suomessakin Excel tuntuu edelleen olevan tärkein business intelligence -työkalu, Paavola kertoo.
Tutkimukseen vastanneista 83 prosenttia uskoo, että entistä parempi suunnittelu, ennusteiden laadinta ja budjetointi vahvistavat talousfunktion asemaa yritysjohdon strategisena kumppanina. Parhaiten menestyvät organisaatiot ovat panostaneet liiketoimintadraivereiden ymmärtämiseen, yhtenäisten mittareiden kehittämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen teknologiaan.
Myös sidosryhmäviestinnän, erityisesti sijoittajaviestinnän, merkitys kasvaa. Parhaiten menestyvät yritykset käyttävät keskimääräistä enemmän aikaa sijoittajaviestintään ja kehittävät ennustamismenetelmiään tavoitteenaan myös sijoittajainformaation laadun parantaminen.
Skenaariosuunnittelun avulla arvioidaan eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia strategiasuunnittelun tukena, riskien arvioinnissa ja kun haetaan parhaita toimintamalleja jne.
– Luottokriisi opetti, että olisi hyödyllistä laatia sellaisiakin skenaarioita, joiden ei uskota toteutuvan, sanoo Paavola.
– Skenaarioiden täysipainoinen hyödyntäminen suunnittelutyön tukena edellyttää asennemuutosta ja tarkoituksenmukaisia työkaluja. Edelleenkin ulkopuolisia, helposti saatavilla olevia tietolähteitä, kuten omia kumppanuusverkostoja, asiakkaita ja toimittajia, hyödynnetään liian vähän, hän jatkaa.
Hienoimmistakaan business intelligence -järjestelmistä ei ole hyötyä ilman oikeita ihmisiä tiedon analysointiin ja tulkintaan sekä toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon. Taloushenkilöstön osaamisvaatimukset kasvavat ja laajenevat uusille alueille: sijoittajasuhteiden hallinta, vuorovaikutustaidot, muutosjohtaminen jne.
Tutkimuksen mukaan yritysten suurimpana huolenaiheena on yhä edelleen, miten rekrytoida ja pitää kiinni osaavista talousalan henkilöistä; 55 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.
– Asia puhuttaa myös suomalaisyrityksissä: konsernilaskennan osaajista ja controllereista on pulaa ja myös koko alan houkuttelevuus tulevaisuudessa huolettaa, Paavola kertoo.
Uusrekrytointien sijaan valtaosa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista aikookin panostaa nykyisen henkilöstönsä kouluttamiseen ja laajentaa heidän osaamistaan uusille ydinalueille: vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, muutosjohtamiseen ja viestintään.
– Lisäksi organisaatioiden tulisi myös taloushenkilöstön kohdalla kiinnittää huomiota urasuunnitteluun, laaja-alaiseen urakiertoon ja johtamiseen, kehottaa Paavola.