– Uusi vaatimus taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan kuvauksesta on tärkeä muun muassa sijoittajainformaation näkökulmasta, mutta vaikuttaa siltä, että osalta yrityksiä asia on mennyt täysin ohi tai ei ole ymmärretty, mikä sen tarkoitus on, toteaa Christian Liljeström KPMG:ltä.
EU-direktiiveihin perustuvan vaatimuksen mukaan listayhtiöiden tulee antaa erityinen corporate governance -selvitys eli selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Selvityksessä tulee mainita, mitä hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä yritys noudattaa ja sen tulee sisältää kuvaukset raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, kuvaus hallintoneuvoston ja hallituksen sekä niiden alaisten valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta sekä tiedot toimielimestä, joka hoitaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä.
– Tarkoituksena on kertoa sijoittajille ja sidosryhmille, miten yrityksen johto varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa. Sijoittajat haluavat yhä enemmän tietoa yrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, samoin kuin siitä, miten johto tunnistaa ja hallitsee riskejä, Liljeström jatkaa.
– Kokemuksemme mukaan taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan sekä johtamis- ja valvontajärjestelmän määrittely on ollut yhtiöissä varsin hyödyllistä myös ohjauksen ja valvonnan selkeyttämisen sekä talousraportoinnin prosessien kehittämisen kannalta, mikä on tärkeätä etenkin yritysten nykyisissä muutostilanteissa.
Tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä vain 10 prosenttia sai erinomaisen arvosanan; nämä yritykset olivat täyttäneet corporate governance -selvitystä koskevat vaatimukset ja lisäksi antaneet laadullisesti korkeatasoista ja yksityiskohtaista tietoa. Noin neljännes yrityksistä oli suoriutunut selvityksen antamisesta hyvin ja 34 prosenttia kohtuullisesti. Yrityksistä 30 prosentilla annetut tiedot olivat puutteellisia ja monelta osin heikkotasoisia.
Erityisesti taloudellisen raportoinnin valvonnan kuvausten sisällössä ja laadussa oli isoja vaihteluita. Parhaimmissa kuvauksissa lähtökohtana oli yrityksen oma liiketoiminta, riskit, organisoituminen ja tapa toimia. Useat yritykset olivat antaneet vain yleisellä tasolla olevan selostuksen, josta ei varsinaisesti ilmene tarkoitettua tietoa yrityksen omasta johtamis- ja valvontajärjestelmästä.
– Jotkut yritykset olivat antaneet kiinnostavaa tietoa esimerkiksi tilikauden aikana toteuttamistaan taloudellisen raportoinnin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistoimenpiteistä samoin kuin tärkeimmistä kehityskohteista, kertoo KPMG:n Reino Tikkanen.
Tikkasen mukaan annettavia tietoja tulisi parantaa, erityisesti taloudellisen raportoinnin valvonnan kuvauksen osalta, jotta hallinnointikoodin vaatimukset täyttyvät ja jotta sijoittajilla olisi mahdollisuus saada vertailukelpoista tietoa.
– Taloudellisen raportoinnin sisäistä valvontaa koskevaa kuvausta tulisi laajentaa lisäämällä kuvaukseen enemmän yrityskohtaisia kommentteja. Toisaalta jotkut yhtiöt ilmeisesti näkevät yksityiskohtaisten tietojen antamisen esimerkiksi riskeistä yrityssalaisuuksiksi.
KPMG:n aikaisempien hyvää hallinnointia koskevien selvitysten valossa voidaan todeta, että uusien corporate governance -tietovaatimusten käyttöönotossa on tavanomaista, että ensimmäisenä vuonna asiaa opetellaan ja soveltaminen on kirjavaa. Vasta seuraavina vuosina markkinakäytäntö vakiintuu ja annettavien tietojen ja selostusten laatu paranee. Listayhtiöiden hallinnointikoodiin on myös jo maaliskuussa 2010 ehdotettu muutoksia liittyen johdon palkitsemista koskevien tietojen antamiseen.
KPMG on laatinut selvityksiä corporate governance -suositusten noudattamisesta vuodesta 2004 alkaen. Nyt valmistunut selvitys perustuu vuoden 2009 vuosikertomuksiin ja tilinpäätöstietoihin. Mukana ovat kaikki Nasdaq OMX Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt, jotka olivat julkaisseet corporate governance -selvityksensä joko vuosikertomuksessa tai internet-sivuillaan 19.3.2010 mennessä, yhteensä 107 yhtiötä eli 84 prosenttia kaikista listayhtiöistä.
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2008 julkaisema Suomen listayhtiöiden uusi hallinnointikoodi astui voimaan 1.1.2009 ja se korvasi aiemman vuodesta 2004 lähtien voimassa olleen corporate governance -suosituksen. Hallinnointikoodin tavoitteena on edistää listayhtiöiden korkeatasoista hallinnointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Hallinnointikoodi pyrkii vakiinnuttamaan listayhtiöiden toimintatapoja ja yhtenäistämään sijoittajille ja muille sidosryhmille annettavaa tietoa. Pörssinoteeratun yhtiön on noudatettava hallinnointikoodia ”noudata tai selitä” -periaatteen mukaisesti. Mikäli koodia ei noudateta, poikkeamisesta on ilmoitettava ja kerrottava, miksi koodia ei kyseisiltä osin ole noudatettu.
Hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaan listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään, ns. corporate governance -selvitys. Selvitys voidaan sisällyttää toimintakertomukseen tai se voidaan antaa erillisenä kertomuksena. Velvoite perustuu lainsäädäntöön, ja siksi sen esittämisestä ei voi poiketa hallinnointikoodin ”noudata tai selitä” -periaatteen mukaisesti.