Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Neuvontapalvelut, Risk & Compliance, Sisäinen valvonta
  • Aihealue: Liiketoiminta- tai toimiala-aihe, Lehdistötiedote, Tutkimusraportti
  • Päivämäärä: 20.10.2011

KPMG selvitti whistleblowing-järjestelmien hyödyntämistä suomalaisyhtiöissä (20.10.2011) 

Suomen KPMG on äskettäin analysoinut, kuinka yleistä whistleblowing-järjestelmien (suomeksi usein vihje- tai ilmoituskanava) hyödyntäminen on 50 liikevaihdoltaan suurimmassa suomalaisessa yhtiössä. Selvitykseen valituista yhtiöstä ainoastaan alle puolella oli julkisesti käytössään whistleblowing-kanava.

Lähtökohtana oli kartoittaa, mainitaanko selvityksessä mukana olleiden yhtiöiden internet-sivuilla toimintaperiaatteiden vastaisen toiminnan tai väärinkäytösepäilyjen raportoimisesta, millaisia raportointikanavia yhtiöillä on käytössään, tarjoavatko järjestelmät mahdollisuutta nimettömään raportointiin sekä onko ulkoisilla sidosryhmillä mahdollisuutta hyödyntää järjestelmiä.

 

Whistleblowing-selvitys rajoittui kartoittamaan yhtiöiden julkisesti saatavilla olevia tietoja aiheesta, joten on tietysti mahdollista, että useammallakin suomalaisyhtiöllä on whistleblowing-järjestelmä käytössään, mutta tieto siitä on rajattu yhtiön sisäisiin kanaviin. Tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että suomalaiset yhtiöt eivät vielä kaikilta osin hyödynnä whistleblowing-kanavia päivittäisessä toiminnassaan, kertovat Jyri Tarvainen ja Outi Nieminen KPMG:n Forensic-palveluista.

 

Järjestelmistä apua hyvän hallintotavan kehittämiseen

 

Whistleblowing-järjestelmien tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan ja paikallisen lainsäädännön noudattamista organisaation päivittäisessä toiminnassa. Työntekijöille ja muille sidosryhmille ne tarjoavat kanavan raportoida organisaation johdolle huolenaiheita, muun muassa epäilyksiä mahdollisista väärinkäytöksistä ja toimintaperiaatteiden rikkomisista.

 

– Selvityksen valossa positiivista on, että useimmat niistä yhtiöistä, jotka raportointivelvollisuudesta olivat maininneet, tarjosivat raportoinnille useita vaihtoehtoisia vastaanottajia, kuten esimies, sisäinen tarkastus, lakiasianosasto taikka johto. Tämä lisää järjestelmän joustavuutta ja mahdollistaa asioiden riippumattoman tutkinnan, valottaa Tarvainen.

 

Tutkimukseen sisältyneistä yhtiöistä, joilla julkisesti oli käytössään whistleblowing-kanava, 52 prosenttia tarjosi mahdollisuutta nimettömään ilmoitukseen. Ainoastaan 33 prosentilla raportointijärjestelmä oli nimenomaisesti avoin myös ulkopuolisille.

 

– Mahdollisuus nimettömään ilmoitukseen madaltaisi kynnystä hyödyntää whistleblowing-järjestelmää. Myös raportointikanavien saatavuutta ja kattavuutta voitaisiin vielä kehittää avaamalla järjestelmä useammin myös yhtiön ulkopuolisille sidosryhmille, Nieminen kannustaa.

 

Lisää koulutusta eettisen toiminnan periaatteista ja väärinkäytösriskeistä

 

Whistleblowing-järjestelmät voivat olla tehokas apuväline, kun halutaan edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista. Järjestelmän olemassaolo muun muassa edesauttaa väärinkäytösten ilmituloa ja lisää organisaation läpinäkyvyyttä.

 

Jotta järjestelmän kohderyhmät osaisivat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla, on kuitenkin tärkeää panostaa koulutukseen aiheesta.

 

– Ymmärrys siitä, mikä on väärinkäytös, miten ne vahingoittavat organisaatiota ja miten kyseenalaiset toimintatavat voidaan tuoda esiin auttavat tekemään eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisesta kaikille yhteisen asian, Tarvainen summaa.

 

Tarkempia tietoja tutkimuksesta Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä - Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä osoitteessa www.kpmg.fi.

Lisätietoja

Jyri Tarvainen, KHT, Forensic-asiantuntija
KPMG Oy Ab
Puh. 020 760 3387
e-mail: etunimi.sukunimi@kpmg.fi


Outi Nieminen, Forensic-asiantuntija
KPMG Oy Ab

Puh. 020 760 3819

e-mail: etunimi.sukunimi@kpmg.fi