Hallitusten jäsenten tekemien väärinkäytösten määrä kasvoi 11 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2007 vastaavaan tutkimukseen verrattuna. Samaan aikaan pääjohtajien osuus kasvoi 11 prosentista 26 prosenttiin.
Maailmanlaajuisessa Who is the typical fraudster? -selvityksessä analysoitiin 69 maassa tapahtuneita väärinkäytösmalleja 348 tapauksessa, jotka oli valittu tuhansista KPMG:n tutkimasta tapauksesta. Raportti keskittyy valkokaulusrikollisuuteen, mukaan lukien vilpillinen taloudellinen raportointi, ja siinä kuvataan keskimääräisen väärinkäytöksen tekijän tuntomerkit.
– Tutkimuksen mukaan yritysmaailmassa väärinkäytöksen tekijät ovat tavallisimmin 36 - 45 -vuotiaita miehiä ja väärinkäytös kohdistuu usein omaan työnantajaan. Aiemmin on jäänyt piiloon se seikka, että kiusaus väärinkäytöksen tekemiseen on niin laaja-alaista: se on tunkeutunut hallituksiin ja ylimpään johtoon kaikkialla maailmassa, kommentoi Jyri Tarvainen Suomen KPMG:ltä.
Tyypillinen väärinkäytöksen tekijä työskentelee taloustoiminnoissa tai talouteen liittyvissä tehtävissä (32 %), usein jo yli 10 vuoden ajan (33 %) ja tavallisesti ylimmän johdon tai hallituksen jäsenen roolissa (53 %).
Pitkäaikaiset ja kokeneet työntekijät pystyvät usein muita paremmin sivuuttamaan kontrollit ja heille on ehtinyt kertyä henkilökohtaista luottamusta, joten heitä epäillään vähemmän. Tilaisuuden tullen heidän on helpompaa tehdä kavallus ja/tai hankintatoimeen liittyvä väärinkäytös; tutkimuksessa näitä tapauksia oli yli puolet kaikista väärinkäytöksistä. Yli kolmannekseen analysoiduista tapauksiin liittyi lahjontaa tai muuta korruptiota.
Esimerkkejä väärinkäytöksistä ovat muun muassa toimittajien valelaskutus tai paisuneet projektikustannukset, joiden kautta rahoitetaan työntekijälle maksettavia lahjuksia.
Väärinkäytöksiä on usein hyvin vaikea havaita. Hyvät hallinnon tarkastukseen liittyvät prosessit yhdistettynä tiedon analysointitekniikoihin voivat auttaa tunnistamaan mahdollisia poikkeavia liiketoimia tai epäilyttävää toimintaa, mutta näistäkään ei aina ole apua väärinkäytösten havaitsemiseen – tutkimuksessa vain 16 % tapauksista kyettiin havaitsemaan hallinnon tarkastuksen keinoin.
Muodolliset ilmiantokanavat ja nimettömät vihjeet paljastivat 24 % havaituista väärinkäytöksistä, kun taas 8 % tuli ilmi asiakas- tai toimittajareklamaatioiden kautta ja 6 % kolmansien osapuolten kuten pankkien, veroviranomaisten ja regulaattoreiden esille nostamien kysymysten kautta.
Etenkin talouskriisin jälkimainingeissa on nähtävillä, että yrityksissä ei havaita eikä reagoida varoitussignaaleihin – esimerkkinä vaikkapa työntekijä, joka lomailee harvoin tai jolla on tuloihinsa nähden kohtuuton elämäntyyli tai joka käyttäytyy salamyhkäisesti tai on haluton toimittamaan pyydettyä informaatiota. Hereillä kannattaa olla myös, jos esimerkiksi yksittäisen liiketoiminta-alueen tulokset poikkeavat yleisestä, mutta syitä poikkeamiin ei ymmärretä.
– Huomaamattomien varoitussignaalien dramaattisen kasvun pitäisi herättää yritykset ja julkisen sektorin yksiköt kaikkialla, myös meillä Suomessa, Tarvainen kehottaa.
– Etenkin taantuman valossa on melko yllättävää, että yritykset ovat epäonnistuneet reagoimaan varoitussignaaleihin. Vaikka kustannusten karsinta on monilla yrityksillä kriittinen asia, tulisi ensisijaisesti varmistua siitä, että väärinkäytösriskeille alttiit alueet tunnistetaan ja ymmärretään ja että niitä varten on tarkoituksenmukaiset kontrollit ja sisäinen tarkastus toimii. Tärkeää on myös, että organisaatiokulttuuri rohkaisee raportoimaan mahdollisia huolenaiheita.
– Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että parin kolmen vuoden päästä ilmi tulevien väärinkäytöstapausten määrä kasvaa tuntuvasti; tästä trendistä tutkimuksessa esille nousseet tapaukset toimivat selkeinä varoitussignaaleina. Huolimatta siitä, että väärinkäytöksen tekemiseen ja sen salaamiseen on nykyään tarjolla yhä sofistikoidumpaa teknologiaa, on itse toteutus melko yksinkertaista, Tarvainen pohtii.
– Haasteena on, miten nähdä väärinkäytöksen tekijän ”naamion” läpi ja sulkea organisaation kontrolleissa olevat aukot. Väärinkäytösten ehkäisyä ja havaitsemista tulee tehostaa, on tunnistettava varoitussignaalit ja reagoitava niihin useammin ja nopeammin, hän neuvoo.