Lähes 90 prosenttia japanilaisista, 84 prosenttia singaporelaisista, 72 prosenttia intialaisista ja 66 prosenttia kiinalaisista yrityksistä suunnittelee radikaaleja muutoksia liiketoimintamalleihinsa seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Euroopassa irlantilaisista yrityksistä reilut kaksi kolmasosaa suunnittelee merkittäviä muutoksia toimintaansa. Muualla Euroopassa näiden yritysten osuus on paljon alhaisempi: Tshekin tasavallassa ja Alankomaissa vastaavat lukemat ovat vain 20 prosenttia, Belgiassa 25, Unkarissa 30 ja Iso-Britanniassa 42 prosenttia.
Nämä tiedot ilmenevät KPMG:n maailmanlaajuisten veropalveluiden toteuttamasta tutkimuksesta Never catch a falling knife, jossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten matalasuhdanne vaikuttaa yrityksiin käytännössä ja miten yritykset reagoivat lamaan. Tutkimukseen osallistui yli 850 yrityspäättäjää 29 maassa ympäri maailmaa.
Monissa eurooppalaisyrityksissä odotellaan, miten maiden hallitusten linjaukset ohjaavat talouselämää ennen kuin tekevät päätöksiä siitä, miten tulevaisuutta varten pitäisi valmistautua. Vastuun talouden vahvistumisesta katsotaan olevan pääasiassa hallituksella ja markkinaregulaattoreilla, ei yrityksellä itsellään.
Esimerkiksi Luxemburgissa yli kolmannes vastaajista uskoo rahoitussektorin nykyistä tiukemman regulaation olevan tie kohti parempaa; Espanjassakin näin ajatteli 28, Alankomaissa 24 ja Puolassa 20 prosenttia vastaajista.
Sen sijaan esimerkiksi Japanissa yksikään yritys ei ollut tätä mieltä ja Singaporessakin vain vajaa kymmenesosa. Näissä maissa etusijalla ovat kustannusten vähentäminen, entistä parempi riskienhallinta ja suunnittelu sekä asiakassuhteista huolehtiminen. Samoin panostetaan uusien liiketoimintamallien kehitykseen, uusiin tuotteisiin ja hinnoittelustrategioihin sekä uusiin markkinoihin.
– Selvää on, että Euroopassakin on yrityksiä, jotka suunnittelevat sopeutuvansa uusille markkinoille, mutta Euroopan ja Aasian yritysten lähestymistavoissa on huomattavia eroja. Tutkimuksessa edustettujen aasialaisyritysten mielestä tämän päivän ongelmat eivät ole mikään uusi asia, vaan ne ovat vain osa normaalia pitkän aikavälin talouskehitystä, jossa uudistuminen ja toimintojen uudelleenorganisointi toistuvat säännöllisin väliajoin, kertoo KPMG:n veropalveluista Suomessa vastaava johtaja Timo Torkkel.
– Silmiinpistävää tutkimuksen tuloksissa oli se, että niin monet vastaajat sanoivat nykyisen laman olevan ainutlaatuinen ja että aikaisemmista lamakokemuksista ei ole nyt avuksi.
– Maailmanlaajuisesti 15 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Saksassa, Italiassa ja Unkarissa samaa mieltä oli noin 40 prosenttia. Tämä osoittaa, että Euroopassa on suuri joukko yrityksiä, jotka ponnistelevat löytääkseen strategian, jonka avulla selviytyä laskusuhdanteesta, Torkkel jatkaa.
Välittöminä toimenpiteinä monet yritykset ovat turvautuneet kustannusleikkauksiin ja odottavat, että markkinat alkaisivat piristyä.
Ympäri maailmaa yritykset olivat yksimielisiä talouden piristymisen ajankohdasta. Hieman yli puolet vastaajista uskoo käänteen olevan edessä vuonna 2010, 22 prosenttia vuonna 2011 ja 7 prosenttia vuonna 2012.
Siinä missä yritykset Aasiassa näyttävät valmistautuvan lamaa seuraavaan uuteen ja erilaiseen talouden aikakauteen, Euroopassa tunnutaan uskovan, että kunhan rahoituslaitosten valvontaa kiristetään, Euroopan kansantaloudet selviävät talouskriisistä suurelta osin muuttumattomina.
– Elinkelpoisten yritysten asema on nousukauden alkaessa vahvempi kuin koskaan, kun heikommat kilpailijat ovat pudonneet pois pelistä. Laskusuhdanteen jälkeen yritysten toimintaympäristö näyttää todennäköisesti aivan erilaiselta kuin aikaisemmin, ennustaa KPMG:n Neuvontapalveluiden johtaja Esa Kailiala.
KPMG:n maailmanlaajuisten veropalveluiden toteuttamaan tutkimukseen Never catch a falling knife - Global business reactions to recession, and strategies for recovery osallistui yli 850 yrityspäättäjää 29 maasta ympäri maailmaa.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten matalasuhdanne vaikuttaa yrityksiin ja niiden liiketoimintastrategioihin käytännössä, miten yritykset reagoivat lamaan ja miten se vaikuttaa yritysten tulevaisuudensuunnitelmiin. Samalla haluttiin myös selvittää, mitä yritykset odottavat maidensa hallituksilta ja mitä aikaisemmista laskusuhdanteista on opittu. Yrityksiltä kysyttiin myös niiden näkemyksiä laman päättymisen ajankohdasta.