Suomi

Tiedot

  • Palvelu: Veropalvelut, Yritysverotus, Neuvontapalvelut, Risk & Compliance, Transactions & Restructuring, Management Consulting, Yhteiset palvelut, Markkinointi ja viestintä, Tapahtumat
  • Toimiala: Pankki- ja rahoitustoiminta, vakuutus- ja omaisuudenhoito, Pankki- ja rahoitusala, Pääomasijoittaminen, Perhe- ja kasvuyritykset
  • Aihealue: Tapahtuma, Julkaisusarja
  • Päivämäärä: 14.6.2013

Yritysrahoituksen murros vaatii täyden huomion 

Sixten Nyman
Rahoitusmarkkinoilla tapahtuu lähivuosina isoja muutoksia, joihin yritysten on syytä perehtyä tarkasti. Nämä asiat herättivät vilkasta keskustelua KPMG:n ja hallitusammattilaisten seminaarissa.

Parempi olla pitkämuistinen norsu kuin päänsä maahan hautaava strutsi. Tällä eläinmaailman vertauksella KPMG:n Financial Services -palveluiden Global COO ja partner Andrew Neden havainnollisti asennetta, joka yrityksillä tulisi nyt olla rahoitusmarkkinoiden muutoksiin.

 

– Strutsi ei halua tietää, mitä ympärillä tapahtuu. Sen sijaan pitäisi katsoa taakse, ympärille ja eteen. Minua huolestuttaa monia yrityksiä vaivaava muistinmenetys: edellisen kriisin opetuksia ei enää muisteta, eikä tuleviin osata valmistautua.

 

Neden puhui KPMG:n yritysrahoituksen ja rahoitusmarkkinoiden muutoksia käsittelevässä seminaarissa, joka järjestettiin Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry:n vuosikokouksen yhteydessä toukokuussa Ateneumin taidemuseossa. Director’s Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry:n yhtenä yhteistyökumppanina toimiva KPMG isännöi tilaisuutta tänä vuonna. Seminaarin puheenjohtajana oli KPMG:n hallituksen puheenjohtaja Sixten Nyman.

 

Nedenin mukaan paluuta entisenlaiseen yritysrahoitukseen ei ole. Euroopassa pankit ovat vastanneet noin 75 prosentista yritysten saamasta rahasta. Jatkossa täälläkin mennään kohti Yhdysvaltain käytäntöä, jossa pankkirahoituksen osuus on vain noin 40 prosenttia. Suuri osa yritysrahoituksesta tulee velkakirjamarkkinoilta.

 

Sääntely lisää pankkien paineita

Pohjoismaiden taloudessa pankkikeskeisyys on poikkeuksellisen suuri. Nordean varatoimitusjohtaja Casper von Koskull huomautti, että Suomessa pankkien lainananto on 150 prosenttia bruttokansantulosta, kun se Yhdysvalloissa on 60 prosenttia.

 

– Eurooppa siirtyy lähemmäs amerikkalaista mallia, mutta muutos vie vuosia, ehkä vuosikymmeniä.

Keskeinen syy tähän on radikaalisti kasvava finanssisektorin sääntely, joka lisää pankkien kustannuksia ja nostaa pankkirahoituksen hintaa. Von Koskullin mukaan pankeilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin parantaa kannattavuutta muun muassa lainamarginaaleja nostamalla.

 

– Sääntelyn lisääntyminen on suurin strateginen teema ja muutos pankkisektorilla sitten 1930-luvun. Tarvitsemme nykyistä vahvemman finanssijärjestelmän, mutta siitä koituu kustannuksia.

 

Von Koskull nosti esille arvion, jonka mukaan uuden sääntelyn vuosikustannukset voivat nousta pankeille jopa 100–115 miljardiin euroon Euroopassa. Summa vastaa tällä hetkellä koko Euroopan pankkitoiminnan vuosittaista voittoa.

 

– Kannattavuuden säilyttämiseksi pankeilla on kolme vaihtoehtoa: lisätä tuloja eli hinnoitella uudelleen lainoja ja muita tuotteita, vähentää kuluja ja tehostaa pääoman käyttöä.

 

Pankki voi olla vahva ja turvallinen vain, jos sen liiketoiminta on kannattavaa.

Von Koskullin mukaan etenkin pitkäaikaisen ja riskipitoisen lainanannon hinta nousee pankkien asiakkaille. Pankit joutuvat pidentämään omaa varainhankintaansa pitkää lainanantoa vastaan ja lisäämään vakavaraisuuspääoman määrää riskipitoisessa luototuksessa.

 

– Yrityksille uusi tilanne tarkoittaa, että ne tarvitsevat enenevässä määrin myös pankkien ulkopuolelta tulevia pääomia.

 

Vaihtoehto pk-yritysten rahoitukseen

Wärtsilä-konsernin varatoimitusjohtaja ja listayhtiöiden neuvottelukunnan jäsen Raimo Lind nosti esille huolen pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta. Tämän turvaamiseksi on lähdetty selvittämään uudentyyppisiä bondeja, joiden edellyttämä dokumentaatio olisi suhteellisen kevyt.

 

– Tällä hetkellä asiaa työstetään eteenpäin, millainen standardidokumentaatio olisi mahdollista saada aikaiseksi.

 

Lindin mielestä 3–4 prosentin tuoton tarjoavat velkakirjat kohtuullisella riskillä voisivat olla kiinnostava vaihtoehto esimerkiksi pankkien sijoitusasiakkaille, jos vaihtoehtona on rahojen pitäminen 0,4 prosentin korkotilillä.

 

– Sopiva koko uudentyyppisille bondeille voisi olla 20–30 miljoonaa euroa. Tämä sopisi hyvin keskisuurten yritysten tarpeisiin.

 

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman muistutti, että velkaantuneen Euroopan suurimpia ongelmia on edelleen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuus. Siksi hänestä on perusteltua, että muun muassa pankkien pääoma- ja likviditeettivaatimuksia lisätään.

 

Hän toivoi myös kriisinhallintamekanismia, jossa ensisijaisesti pankkien omistajat ja toiseksi rahoittajat joutuisivat kantamaan vastuun kriisitilanteissa.

 


Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry (DIF) auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään edistäen hyvää hallitustyötä. Yhdistyksen tavoitteena on olla johtava foorumi hallitus-työn kehittämisessä Suomessa. Yhdistys osallistuu myös aktiivisesti alan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kehitykseen. Yhdistyksessä on lähes 400 henkilöjäsentä, neljä yhteisöjäsentä ja 18 asiantuntijakumppania. DIF:n hallitus 2013: Jorma Eloranta (puheenjohtaja), Maarit Aarni-Sirviö, Kirsi Eräkangas, Stig Gustavson, Markku Pohjola, Kimmo Rasila ja Merja Strengell.

 

 

Artikkeli on alunperin ilmestynyt VIEW 2/2013 -asiakaslehdessä.

 

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Riku Isohella

 

Jaa sisältö

Share this

Pankki- ja rahoitustoiminta, vakuutus- ja omaisuudenhoitoala

KPMG pankki- ja rahoitus, vakuutus- ja omaisuudenhoitoala, lasirakennus
Tarjoamme johtavaa asiantuntemusta pankki- ja rahoitustoiminta-, vakuutus- ja omaisuudenhoitoalalla.